maanantai 16.12.2019 | 05:08
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kuivuus verottaa säilörehusatoa haapavetisillä tiloilla – MTK-Haapaveden puheenjohtaja Janne Vuorenmaa toivoo sadetta, lämpöä ja tolkkua ilmastokeskusteluun

SUVI HYTTINEN Haapavesi-lehti
Ke 14.8.2019 klo 07:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

– Nyt jos riittäisi sateita ja ilma pysyisi lämpimänä, olisi kolmannen säilörehusadon kanssa vielä toivoa. Muuten sato jää lähes nollaan, tuumii MTK:n Haapaveden yhdistyksen puheenjohtaja, Lehonsaarella lypsykarjatilaa pitävä Janne Vuorenmaa.

Kasvukauden pidentymisen ja lajikkeiden muuttumisen myötä suurimmalla osalla haapavetisistä tiloista on siirrytty kahdesta kolmen säilörehusadon korjaamiseen. Juhannuksen alla valmistunut ensimmäinen sato oli Vuorenmaan mukaan koko alueella harvinaisen onnistunut.

– Viime vuosi oli niin kuiva, että tuli kaikille yllätyksenä, miten tiheitä nurmet olivat.

Heinä-elokuun vaihteessa korjattua toista rehusatoa kuivuus sen sijaan koetteli paikoin kovastikin. Esimerkiksi Vuorenmaan tilalla sato jäi kolmannekseen ensimmäisestä.

– Kuivilla hiekkamailla kakkossadot jäivät surkeiksi, mutta parjatut turvepellot pelastivat monen viljelijän sadon. Niillä nurmi kasvaa kuivempanakin.

– Toki alueellista vaihtelua on ollut Haapavedelläkin. Toisille kylille on välillä saattanut sattua sateita ja toisille ei, Vuorenmaa toteaa ja kertoo, että Lehonsaaressa sadetta oli saatu juhannuksen ja elokuun 11. päivän välisenä aikana vaivaiset 20 millimetriä.

Myöskään viljasadosta ei Haapavedellä odoteta suuria.

– Keväällä kylvövaiheessa tuli sateita juuri väärään aikaan, minkä takia viljat eivät tahtoneet orastua kunnolla. Viljat tykkäisivät, että ne saataisi kylvettyä kuivaan maahan, ja sitten vasta tulisi vähän vettä, kun ne ovat päässeet oraalle, Vuorenmaa selvittää.

Myös myöhemmän kesän kuivuus heikentää viljasatoa. Vuorenmaa kertoo, että varsinkin hiekkaisimmilla mailla viljat tahtovat kuivuuden takia valmistua ennen aikojaan ja jäädä kevyeksi. Puintien hän arvelee alkavan valtaosalla Haapaveden pelloista parin viikon kuluttua.

Vuorenmaan tilan hiehot viettävät kesän ulkolaitumilla, mutta robottinavetasta lehmiä ei viedä ulos.
Suvi Hyttinen

Vuorenmaa aloitti MTK:n Haapaveden yhdistyksen puheenjohtajana vuodenvaihteessa.

– Tuli kyselyä, että paikalle haluttaisiin uutta verta. Olin ollut nuorten tuottajien puheenjohtajana pitkään ja järjestötoiminta kiinnostaa, joten ajattelin, että miksipä en lähtisi.

Paikallisyhdistyksen perustoimintaan kuuluu virkistystoiminnan järjestäminen viljelijöille. Porukalla pelataan jääkiekkoa ja sählyä, käydään kuntosalilla sekä pidetään saunailtoja ja pikkujouluja.

– Yritetään pitää viljelijöitä kunnossa ja samalla auttaa verkostoitumaan, Vuorenmaa toteaa.

Yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri osallistuvat myös pari kertaa vuodessa järjestettäville MTK:n infopäiville, joissa saatua tietoa jaetaan jäsenille kokousten yhteydessä.

– Tällä hetkellä ilmastokeskustelu on se päivänpolttava aihe. On vielä aivan arvuuttelua, miten ilmastopolitiikka vaikuttaa EU-tukiin tulevaisuudessa. Todennäköisesti ohjelmakausi vaihtuu parin vuoden päästä, ja siinä vaiheessa tukipolitiikkaan voi tulla muutoksia.

Vuorenmaan oma näkemys on, että ilmastokeskustelussa moni asia on ristiriidassa.

– Ilmaston kannalta homma on mennyt pieleen siinä vaiheessa, kun ruokaa on ruvettu rahtaamaan laivoilla ja lentokoneilla ympäri maailmaa. Lihaa lennätetään Suomeen Brasiliasta, ja jo puolet suomalaisten syömästä juustosta on ulkolaista. Siinä ei ole mitään järkeä. Olisi viisainta, kun kaikkialla suosittaisiin mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa.

Samaan aikaan kun halvan tuontijuuston kulutus on kasvanut, on Suomen oma juustonvienti Venäjälle loppunut. Maidontuottajien kannalta tilannetta vaikeuttaa myös se, että nestemäisen maidon menekki on romahtanut Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana lähelle Etelä-Euroopan tasoa.

– Maidon tuottajahinta ei ole kehittynyt käytännössä mitenkään sen jälkeen kun Venäjän markkina sulkeutui vuonna 2014. Tukineen päivineen litrahinta tuottajalle on tällä alueella noin 45 senttiä. Parhaimmillaan se on ollut 10 senttiä korkeampi, Vuorenmaa kertoo.

Robottinavetassa kertyy päivän aikana jopa 30 000 askelta

Janne Vuorenmaa pyörittää Lehonsaaressa 170 lehmän lypsykarjatilaa. Vuorenmaa Maatila Oy:ssa ovat mukana myös Jannen vaimo ja veli puolisonsa kanssa.

Lypsyistä tilan pihattonavetassa vastaa kolme robottia, mutta Janne tuumii, että käytännössä navetalla saisi silti olla aina joku paikalla.

– Monesti kysellään tarvitseeko robottinavetassa tehdä mitään. Vaimolla on käytössä askelmittari, ja sen mukaan navettahommissa kertyy askelia 20 000–30 000 päivässä. Heinäkuussa kilometrejä tuli 380, eli aika valtavaa liikkumista tämä työ ainakin vaatii, hän naurahtaa.

Tavanomainen työpäivä tilalla alkaa aamunavetalla kello 5.30.

– Ensin katsotaan tietokoneelta, mitä eläimille kuuluu, eli miten maitoa on tullut ja miten ne ovat syöneet. Jos jonkun eläimen kohdalla on jotain poikkeavaa, mennään ensin tarkistamaan sen tilanne.

– Sitten kierrellään putsaamassa makuualueet ja tarkistamassa samalla eläimet. Kierroksen jälkeen putsataan robotit ja tasoitellaan rehut ruokintapöydälle.

Aamunavetan jälkeen Vuorenmailla laitellaan aamupalat ja lähetetään lapset kouluun. Sen jälkeen navetassa odottaa samanlainen kierros kuin aamulla.

– Päivällä tehdään kelistä riippuen muita hommia, jos ehditään ja jaksetaan. Kello 15 ja 16 välillä mennään taas iltanavettaan toistamaan samat hommat. Ai niin, ja tietysti nuoren karjan puolella tehdään päivän mittaan omat kierroksensa, Janne kertoo.

Iltanavetasta suoriudutaan pois yleensä kello kuuden maissa, minkä jälkeen pidetään kolmisen tuntia vapaata.

– Yhdeksältä lähdetään vielä viimeiselle navettakierrokselle. Se vie tunnin tai puolitoista, eli sitten onkin jo nukkumaanmenoaika.

Talviaikaan Vuorenmaat pyörittävät lypsykarjatilaa omin eli kahden perheen voimin. Kesäisin apuna käytetään lisäksi osa-aikaista työvoimaa.

– Viljelyalaa meillä on noin 250 hehtaaria. Siitä suurin osa on säilörehulla, ja jonkin verran viljellään ohra-venhä -seosta.

#