MAINOS

Miten pysyä suojassa verkossa – vinkkejä turvalliseen netin käyttöön

MAINOS - 


Netin käytön turvallisuus puhuttaa edelleen, vaikka suurin osa meistä käyttää nettiä päivittäin. Etenkin siitä syystä välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä turvallinen netin käyttäminen oikeastaan tarkoittaa. Meistä kerätään verkossa monenlaista tietoja, joten ei ollenkaan ole yhdentekevää, millaisilla sivustoilla surfataan tai mitä tietoja itsestään jaetaan.

Lähes jokainen jättää verkkoon jonkinlaisia digitaalisia jälkiä, ja aina on mahdollista, että epärehelliset tahot haluavat käyttää tätä hyväkseen. Alati muuttuvat uudet teknologiat parantavat turvallisuutta, mutta tuovat myös uusia tietoturvariskejä. Onneksi oman digitaalisen turvallisuuden parantamiseen on monenlaisia vinkkejä ja ratkaisuja. Turhia riskejä ei kannata ottaa ja perusvinkeillä pärjää pitkälle. Mistään rakettitieteestä ei siis ole kysymys, ja perusasioiden sekä suojausten ollessa kunnossa voidaan verkossa surfata hyvillä mielin.

Viestittele turvallisesti

Iso osa viestinnästä ja kommunikaatiosta tapahtuu nykyisin erilaisten verkkopalveluiden kautta. Palvelut tallentavat tietoa käydyistä keskusteluista, viesteistä ja puheluista. Anonymiteetti onkin puhuttanut paljon tietyissä piireissä, ja jotkut valitsevat käyttää ainoastaan sellaisia sovelluksia, joissa voidaan viestitellä turvallisesti, koska ne käyttävät erinomaista salausta viestien lähettelyssä.

Jos haluat käyttää älylaitetta anonyymistä, harkitse luotettavan viestisovelluksen käyttöönottamista. Esimerkiksi Wickr -viestisovellus on sellainen, jossa voi itse valita, kuinka kauan viesti tai lähetetty multimedia säilyy sovelluksessa. Sen jälkeen viestit tuhoutuvat lopullisesti. Monet asiantuntijat suosittelevat viestinnän salaamista verkossa kokonaan.

Käytä suojattua verkkoyhteyttä

Etenkin silloin, kun ollaan kirjautuneena julkiseen langattomaan tai muuten vain vieraaseen verkkoon, kannattaa ottaa suojattu eli niin sanottu VPN-yhteys käyttöön. Tällöin yhteys on suojattu jopa pankkitasoisen suojauksen tasolla, eikä kukaan pääse kalastelamaan tietoja, jos käytät vaikkapa verkkopankkia vieraan yhteyden varassa.

Lisäksi on olemassa monenlaisia palveluita kuten AxCrypt tai GnuPG, jotka toimivat sekä datan että sähköpostiliikenteen suojaamisessa. Täältä digitaalisesta maailmasta käsin katsottuna, ammattilaisen näkökulmasta, tällaisten ohjelmien käyttäminen on perusteltua, koska verkossa todella liikkuu kaikenlaista.

Älä koskaan kerro salasanoja kenellekään ja vaihtele niitä

Jos käytät aina yhtä ja ainoaa salasanaa, voi olla, että sitä ei ole kovin vaikeaa arvata. Salasanojen vaihteleminen palvelusta toiseen sekä myös aika-ajoin yhdessä palvelussa vähentää riskiä, että salasana joutuu vääriin käsiin. Lisäksi on tärkeää muistaa kirjautua palvelusta ulos käytön jälkeen. Kannattaa lukea esimerkiksi viestintäviraston ohjeita hyvän salasanan valitsemiseen.

Mieti kenelle jaat sisältöä

Monelle on nykyisin arkipäivää jakaa sisältöjä verkossa, kuvia, videoita ja kirjoitettua sisältöä. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana siitä, mitä jakaa ja kenelle jakaa. Periaatteessa kuvaa tai materiaalia voi olla vaikeaa saada hävitettyä kokonaan, ja koskaan ei tiedä, kuka mahdollisesti nappaa materiaalin haltuun.

Esimerkiksi Facebookissa voidaan valita yksityisyydensuojan taso sekä se, kuka näkee jakamaasi sisältöä, kaverit vai kaikki, joilla on Facebook-tili. Lisäksi voidaan valita, näkyykö profiili esimerkiksi Googlen hakutuloksissa. Ei kannata myöskään koskaan hyväksyä ystäväksi sellaista, jota ei oikeasti tunne, tai vähintäänkin rajata näkyvyyttä silloin, kun jaetaan henkilökohtaista sisältöä.

Suojaudu vakoiluohjelmilta, viruksilta ja tietovuodoilta

Jokaisella laitteella tulee olla riittävä suojaus verkossa surffatessa. Netissä voidaan käyttää vakoiluohjelmia toisen seuraamiseen, levittää viruksia ja tehdä hallaa koneelle tai kalastella tietoja. Laitteella tulee olla laadukas viruksentorjuntaohjelma, minkä lisäksi kannattaa olla tarkkana siitä, mitä netissä oikeastaan puuhataan. Koskaan ei esimerkiksi kannata ladata ohjelmia tai sovelluksia muuta kuin turvallisesta lähteestä.

Älä koskaan jaa arkaluontoista tietoa

Netissä on jatkuvasti liikkeellä erilaisia kalasteluviestejä, mutta verkossa ei missään nimessä saa jakaa arkaluontoista tietoa. Omaa henkilötunnusta ei esimerkiksi tule jakaa epäilyttäville lähteille, vaikka toisinaan verkossa käytetään palveluja, joissa vaaditaan henkilötunnus. Niiden tulee kuitenkin aina olla virallisia tahoja tai todennettavasti luotettavia palveluita. Jos henkilötunnus joutuu vääriin käsiin, voi sillä tehdä monenlaista hallaa verkossa. Myös luottokorttitietojen ja pankkitunnusten kanssa tulee olla tarkkana.

Tietokoneelle tallentuu paljon tietoa – muista tyhjentää välimuisti   

Niin tietokoneella kuin mobiililaitteella surffatessa välimuistiin tallentuu automaattisesti tietoa liikkeistämme. Välimuisti kannattaa tyhjentää säännöllisesti, varsinkin silloin, kun verkossa on käsitelty yksityisiä tietoja. Tämä tulee tehdä aina, kun asioidaan vieraalla koneella, kirjastossa tai koulussa. Onneksi julkisesti käytössä olevissa koneissa välimuisti tyhjenee usein itsestään, kunhan muistetaan kirjautua koneelta ulos. Myös ulkomailla kannattaa olla tarkkana, kun surffaa verkossa – esimerkiksi mobiilissa surffaaminen on reissussakin nykyisin arkipäivää halpojen hintojen vuoksi, mutta toisinaan turvallisuusasiat saattavat unohtua.

Yksityisyys ei aina ole turvallisuuskysymys, vaan toiselle selaimen välimuistin tyhjentäminen on tärkeää siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole mukavaa antaa toisten tietää, millä sivuilla olet käynyt. Monessa kohtaa juuri oman yksityisyyden suojaaminen onkin tärkeää, vaikka tarkoituksena ei välttämättä olisikaan piilotella mitään.

Käy digiturvallisuusasioita läpi myös lasten kanssa

Internetin käytön turvallisuudesta ja pelisäännöistä on hyvä puhua perheen kanssa yhdessä ja käydä asiaa läpi myös lasten kanssa. Tässä tulee aina ottaa huomioon ikä ja kehitystaso sekä se, millaisiin käyttötarkoituksiin nettiä saa käyttää.

Moni lapsi ja nuori pelaa netissä tai käyttää sosiaalisen median kanavia. Vanhemmat eivät välttämättä pysty täysin seuraamaan, mitä netissä tehdään, ja joissain vaiheessa kasvavalle nuorelle on annettava myös mahdollisuus yksityisyyteen – esimerkiksi viestien lukeminen teini-ikäisen kohdalla voi loukata toisen oikeutta yksityisyyteen. Toisaalta on vanhemman tehtävä huolehtia, että nuori on turvassa.

Joka tapauksessa pelisääntöjen kertaaminen siitä, mitä verkossa voi tehdä, mitä netissä keskustelemisessa ja materiaalin jakamisessa tulee ottaa huomioon, on syytä käydä läpi. Nuori ei nimittäin välttämättä osaa ajatella asiaa sen pidemmälle, kun jakaa kuvan itsestään sosiaalisessa mediassa, joka voi myöhemmin kaduttaa. Laitteisiin voidaan asettaa myös rajoituksia, esimerkiksi pienempien lasten kohdalla siitä, millä verkkosivuilla voidaan ylipäätään käydä – tämä suojelee tehokkaasti lasta pääsemästä asiattomille tai epäilyttäville sivustoille.