torstai 2.7.2020 | 09:02
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kesätoimittaja kyläilee osa 2: Kaislikossa suhisee ja Haapakosken sillalla kopisee – Partaperäntietä Syskärille keppihevostelemaan

ANNE PIIRAINEN
Su 28.6.2020 klo 06:00 | päivitetty ma 16:16

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Minä en syö makkaraa. Paitsi sitten kun syön.

Sitä on jotenkin tullut harrastettua enemmänkin täällä Haapaveellä. Syytän siitä aivan mahtavia paikallisia uimarantoja ja -paikkoja.

Joka niemeen, notkohon ja saarelmaan näyttää nousseen yleisessä käytössä olevaa kotaa, rantasaunaa, laituria, pukukoppia, nuotioritilää tai talkoovoimin ruopattua uintipaikkaa.

Eihän niihin voi kävellä tai vesitse ajella ilman grillattavaa. Miten tässä näin pääsi käymään? Miten näitä kaikille avoimia rantapaikkoja on näin paljon tarjolla?

Kesärinkelit kehiin.
Anne Piirainen

Uteluistani huolimatta asiaan ei tule mitään selvyyttä. Älä kysele tyhmiä, rillaus on rimmeröinnin lisäksi ihan paikallisia perushupeja, ja sitä varten kaikki kantavat anteliaasti kortensa kekoon.

Eli kansa saa vaeltaa kesäillan valkeudessa ihan tasapuolisesta yksityisten mailla olevilla yleisillä rannoilla, yleisillä mailla olevilla yksityisillä rannoilla ja siihen väliin mahtuu vielä monta erilaista kyläyhteisöjen ja seurojen vapaassa käytössä olevaa vesirajaa. Selvä, sen kun nautitaan!

Hanna-Mari Ahola ja tytär Maria nauttivat hellesään helpotuksista.
Anne Piirainen

Molskis, sanoi Eemeli, molskis!
Anne Piirainen

Mutta palataanpa varsinaiselle kyläkierrokselle. Edellisessä jaksossamme päädyimme siis Kesärannalle likoamaan. Ja sinne myös jäimme, pitkäksi aikaa! Kyläläisiä tuli, kävi ja meni tasaisena virtana, kaikki mahtuivat lupsakasti paikalle.

Päivän kiireet ovat ohi, katse ja mieli tyyntyvät Pyhäjoen hitaasti virtaavaa vettä katsellessa.
Anne Piirainen

Uimaveden laatu on kuulemma pidetty tai pysynyt hyvänä, riippuen keneltä kysyy. Helposti rehevöityviä matalan ruovikkoja on niitetty ja jossain vaiheessa valtiolta Kirkkojärvelle saatu rahalahjoituskin ilmeisesti heitetään niin sanotusti jorpakkoon.

Varmassa vara parempi, niin koko perhe voi turvallisin mielin nauttia veden raikkaudesta.
Anne Piirainen

Joenvartta pitkin eestaas hinkatessamme hämmästyn maisemia. Rehevä puusto kasvaa tiheänä kehyksenä sen molemmin puolin pitkät pätkät aivan vesirajaan saakka. Kapeimmilla kohdilla joen näkymä on kuin joltakin subtrooppiselta vyöhykkeeltä. Voisi luulla olevansa paljon eteläisemmässä Suomen sopukassa.

Kaislikossa kuuluu suhinan lisäksi kaulushaikaran pullonpyöritys. Sekä Kirkkojärven että joen partaiden luonto vaikuttaa kukoistavan rehevältä ja monimuotoiselta.

Roadshown täytyy jatkua, vaikka tekisi mieli jäädä polskivien tenavien seuraksi viilentävän veden varaan. Tavoitteena on kiertää vielä samalta istumalta ympyrämatkan eteläinen osuus ja ehtiä jäätelölle Mieluskylään Sysirannan kiskalle. Nyt tulee kiire!

Ajelemme Aitto- ja Vattukylän reittiä, ylitämme kasvojaan uusineen Joutennivansillan ja heitämme keikan Partaperän kautta. Suomi on hienostuneiden paikannimien maa.

Haapakosken silta on komea näky ilta-auringon paisteessa.

Hetken juttelun jälkeen selviää, että sen kupeessa on alun alkujaan sijainnut vesimylly ja -saha. Vaikka vesimyllystä on jäljellä enää muisto vain, rakennuskompleksit eivät onneksi ole päässeet tyhjenemään aikojen saatossa, uutta yritystoimintaa on asettunut entisten sijoille.

Haapakosken silta on komea näky ilta-auringon paisteessa.
Anne Piirainen

Virta otetaan irti sieltä mistä se lähtee.
Anne Piirainen

Sysirannan kioski on kuin onkin vielä auki, Linnea on työvuorossa ja pyöräyttää tuoksuvan tuoreet kahvit kahdelle väsyneelle matkalaiselle. Nuorisoa on kerääntynyt tikanheittoon ja illanviettoon kioskin kupeeseen. Hyvä juttu, asiakkaat ovat löytäneet uudet 4H-yrittäjät. Nostan hattua näille nuorille!

Nuorisoa molemmin puolin tiskiä. Sysirannan kioski on kutsuvalla paikalla joen vierustalla.
Anne Piirainen

Saamme kahvista sen verran uutta virtaa, että kioskin pihalle rakennettu keppihevosrata alkaa houkuttaa Thelmaa aivan vastustamattomasti. Käytän journalistista päätäntävaltaa enkä dokumentoi itse urheilusuoritusta, mutta sen voin paljastaa, että keppihevoset väsähtivät totaalisesti.

Me ei jakseta enää!
Anne Piirainen

Päivän matkan varrella olisi varmaan voinut pysähtyä, tutkia ja ihmetellä vielä monia muitakin paikallisia nurkkauksia. Aika vain on rajallista. Jatkamme maakuntamatkailua jonain toisena päivänä, seuraavaksi varmaan pohjois-etelä-suunnassa.

Haapavesi alkaa nyt hahmottua kesätoimittajallekin hieman laajemmasta perspektiivistä.

Mikäpä illan lupsakammin päättäisi kuin kunnon annos itikoita jäätelöllä.
Anne Piirainen

Kesätoimittajan seikkailujen 1. osa löytyy täältä.

Thelman ja Louisen kesäseikkailut Haapaveden kylillä jatkuvat. Ja se avoauto puuttuu edelleenkin.
Anne Piirainen

#