Talous

Valion Haapaveden tehtaan johtaja vastaa suomalaisten Oltermanneista ja 250 miljoonan maitolitran jalostuksesta – Jaana Hiitola tuntee tehtaansa 30 vuoden kokemuksella

Vielä toissa viikollaJaana Hiitolan jokapäiväinen työasu oli elintarviketeollisuuden hygieniavaatimusten mukainen suojavaatetus. Maanantaina 4. lokakuuta työtehtävä vaihtui juustolan tuotantopäälliköstä Valion Haapaveden tehtaan johtajaksi.

Tarvitseekohan tehtaanjohtajan juuri käyttää suojavaatteita?

– Kyllä minä samalla tavalla haluan olla läsnä ja lähestyttävissä, ja mukana tehtaan arjessa. En aio toimistoon linnoittautua, Jaana Hiitola linjaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tehtaanjohtajana Hiitolasta tuli Haapavedellä paljon haltija.

Ensinnäkin Jaana Hiitolasta on tullut Haapaveden 130 valiolaisen esimies. Hän painottaa haastattelussa useaan otteeseen hyvän ja osaavan valiolaisten porukan arvoa.

Toiseksi hän vastaa siitä, että suomalaiset saavat Oltermanninsa. Ensi vuonna 40 vuotta täyttävä juustobrändi on maan suosituin. Tänäkin vuonna sitä lähtee Haapavedeltä noin 15 miljoonaa kiloa. Lähes kaikki syödään Suomessa.

Kolmanneksi, hänen johtamansa tehdas jalostaa keskimäärin 90 kilometrin säteellä Haapavedestä toimivien valiolaisten maidontuottajien raaka-aineen markkinoille. Oltermannien lisäksi tehtaalle toimitettavasta noin 250 miljoonasta maitolitrasta tehdään demineralisoituja herajauheita ja maitojauheita. Lähes kaikki 14 miljoonaa kiloa jauhetta menee vientiin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kaikki Valion tuotot jaetaan maitotileinä tuottajille, Hiitola muistuttaa. Tuotantoketjun pellolta tehtaalle lasketaan työllistävän alueella pari tuhatta ihmistä.

Valion Haapaveden tehtaan johtaja Jaana Hiitolan toimia seuraavat kokoushuoneen seinältä Maidonhankintaosuuskunta Pohjolan Maidon herrat menneiltä vuosikymmeniltä.
Valion Haapaveden tehtaan johtaja Jaana Hiitolan toimia seuraavat kokoushuoneen seinältä Maidonhankintaosuuskunta Pohjolan Maidon herrat menneiltä vuosikymmeniltä. Kuva: Katariina Anttila

Hiitola on pitkän linjan valiolainen. Hän on kotoisin Äänekoskelta ja meni kesätöihin Valion Äänekosken tehtaalle lukion jälkeen vuonna 1982.

Kesätyöt venyivät välivuodeksi, jonka aikana Jaana työskenteli emmental-pakkaamossa, pesi laskualtaita, parkkasi juustoja eli leikkasi harkoista pois teräviä reunoja ja kääri juustoja kalvoihin.

– Se oli hyvin käsityövaltaista ja tarkkaa työtä. Jos ei pakkaus onnistunut, se purettiin ja tehtiin uudelleen. Arvostan jokaista työtä, jota olen tehnyt ja olen niistä hyvin ylpeä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ala imaisi mukaansa, ja Jaana lähti Hämeenlinnan meijerikouluun, josta valmistui meijeriteknikoksi 1987. Koulun jälkeen hän palasi Äänekosken tehtaalle.

– Sitten vuonna 1989 tulin Haapavedelle. Sain täältä työpaikan. Ja oli siinä muitakin intressejä, Jaana nauraa. Kurssikaveri Paavo Hiitola toimi nimittäin Haapaveden tehtaalla jauhemestarina.

Ensimmäinen työtehtävä Haapavedellä oli laboratoriossa maitonäytteiden laadunvalvontatehtävissä. Jaana kertoo, että siinä hommassa sai hyvän tuntuman raaka-aineen alkutuotantoon.

Vuodesta 1995 lähtien hän on ollut tehtaan johtoryhmässä ja siirtyi 90-luvun lopulla kehitysvastaavaksi, kehittämään tehtaan laatu- ja ympäristöjärjestelmiä ja toimintatapoja.

Viimeiset kymmenen vuotta hän työskenteli tuotantopäällikkönä, tehtaan asiantuntijoitten ja tuotantovastaavien esimiehenä.

– Kyllä, olen viihtynyt. Valio on ollut luotettava työnantaja, jonka palveluksessa olen pystynyt kehittämään itseäni. Työn kautta olen päässyt monenlaisille kursseille ja koulutuksiin ja työ on opettanut tekijäänsä.

Vaikka Hiitola on urallaan ottanut säännöllisesti askeleita eteenpäin, päätös hakea tehtaanjohtajan paikkaa oli iso.

– Mietin sitä pitkään, ja päätin hakea, kun sain perheen tuen. Elämäntilanne on sellainen että tähän pystyy sitoutumaan. Osaava valiolaisten porukka, jolla on pitkä kokemus asioitten hoidosta ja eteenpäinviemisestä, vaikutti päätökseen. Yksin ei pysty johtamaan.

Työporukka ja sen osaaminen on asia, jota Jaana haluaa erityisesti korostaa.

– Paljonhan tässä on uuden oppimista, mutta sen takia hainkin paikkaa, että pääsen kehittämään osaamistani.

30 vuoden aikana on moni asia ehtinyt muuttua.

– Kun tulin Haapavedelle, täällä tehtiin voita, jukurtteja, raejuustoa, palloedamia ja voimariinia.

Oltermannia alettiin tehdä Haapavedellä vuonna 1993 ja vähitellen se syrjäytti muut tuotteet.

Valio on investoinut säännöllisesti tehtaan kehittämiseen. Viimeisin suurinvestointi, lähes 6 miljoonan euron pesukeskus, valmistuu keväällä. Sitä seuraavista kehitysaskeleista Hiitola on valiolaiseen tapaan vaitonainen: niistä tiedotetaan kun päätökset on tehty.

Valion suuria tavoitteita on maitotuotteiden hiilijalanjäljen nollaus vuoteen 2035 mennessä. Työtapoja kehitetään erityisesti viljelyssä, mutta myös tehtaalla työskennellään raaka-ainehävikin minimoinnin ja energian fiksun hyödyntämisen eteen.

Millaisena Jaana Hiitola näkee johtamansa tehtaan kymmenen vuoden kuluttua?

– Toivon että työporukassamme on edelleen hyvä yhdessä tekemisen meininki. Haluan kannustaa ja innostaa ihmisiä. Mietitään yhdessä, miten asiat voi tehdä mahdollisimman fiksusti. Myös tulevina vuosina teemme yhdessä korkealaatuisia tuotteita. Siihen tarvitaan jatkuvaa kehittämistä.

Jaana Hiitola

56 vuotta

meijeriteknikko

kotoisin Keski-Suomesta

puoliso Paavo, aikuinen Karoliina-tytär asuu Oulussa, Severi-poika käy Haapaveden lukiota

harrastukset uinti, lenkkeily ja hiihto

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä