sunnuntai 17.10.2021 | 08:55
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ville Saukko muistelee kolumnissaan Pirttijärven veljesten leppoisaa ja kiireetöntä liikennöintiä

Ti 12.10.2021 klo 18:00

Keskustelu vartioimattomista ja vailla turvalaitteita olevista tasoristeyksistä on taas vilkastunut, ja aiheellisesti. Turvattomia tasoristeyksiä on Suomessa vielä lähes kaksi tuhatta. Pohjanmaan radan piti alun perin kulkea Haapaveden kautta, mutta tietyistä syistä näin ei sitten ole. Ei ole rautatietä, mutta ei ole tasoristeyksiäkään. Nivalassa on, ja lukuisat haapavetiset linja-autokuskit ovat ylittäneet Maliskylän tasoristeyksen päivittäin.

Muistui mieleen aiheeseen liittyvä tapaus vuosikymmenten takaa. Suomen kohteliaimpana linjurikuskina palkittu Pirttijärven Matti lähestyi Maliskylän tasoristeystä samaan aikaan junan kanssa. Matti pysäyttää ajoissa linjurinsa ja junan porhaltaessa ohi pillit ulvoen Matti tuumaa rauhallisesti: ”Se huutaa joka pelekää”.

Lienee ollut Seura-lehti, joka valitsi Matin Suomen kohteliaimmaksi liikennöitsijäksi, eikä suotta. Vanhempien ihmisten muistissa on lukuisia esimerkkejä ja tapauksia, joissa Matin nopea tilannetaju ja kohtelias reagointi tulee hyvin esille.

Varsinaisten päivittäisten reittiajojen ohella Matti kuskasi tanssiväkeä Haapavedeltä mm. Nivalan Tuiskulaan. Matti rahasti porukan kirkolta lähtiessä, ja kerran pari poikaa livahti auton takapenkille maksamatta kyytiä. Matti ei ollut huomaavinaankaan. Sitten, kun sai muut rahastettua, meni peräosassa olevien poikien luo ja koputti poikia olkapäälle ja kysyi kohteliaasti: ”Niin oliko pojilla sopiva raha?”

Jo tuohon aikaan Haapavedellä toimi myös toinen liikennöitsijä eli Paakinaho. Joskus Pirttijärvien ja Paakinahojen välillä saattoi olla pientä harmitonta kissanhännän vetoa ja sanailua. Kun Einari Paakinaho kuuli, että Matti oli kuljettanut linjurinsa peräosassa muutaman lampaan Nivalaan, hän päätti laittaa poikansa ilmoittamaan Matille, että heiltä tulis huomen aamuna kyytiin lehemä. No, Matti oli tietysti välittömästi ajan tasalla ja sanoi pojalle kohteliaasti: ”Sanoppa isälle, että huomenna ei oikein passaa, kun Kesolta tullee hevonen”.

Myös toisetkin Pirttijärven veljekset olivat lupsakoita, palvelualttiita kuskeja. Joonas oli jo käsite sinänsä. Ei puhuttu linjurin tulosta tai menosta, vaan Joonas tulee ja Joonas menee.

Veljeksistä Viljami liikennöi kymmeniä vuosia Käräjäojalta kirkonkylän kautta Nivalaan. Viljamin auton perään ulkopuolelle oli rakennettu teline, jossa kulki mukavasti mökkiläisten ohrasäkit Haapakosken myllylle jauhettaviksi. Muistan, että isä-Antti oli vuollut säkkeihin puiset ”ohjelaput”. Toisessa luki ”Räätätään” ja toisessa ”Eläimille”. Viljami toimitteli myös mummujen kauppa- ja apteekkiasioita.

Satuin kerran Viljamin iltapäiväkyytiin Salliperälle. Viljami pysäytti linjurinsa Hietamäellä tiepuoleen (vanha maantie). Kääntyi matkustajiin päin ja tuumasi rauhallisesti: ”Ei täsä junille mennä”. Loikkasi pitkillä koivillaan ojan taakse syömään mustikoita. Väki ootteli rauhallisesti autossa ja kohta taas matka jatkui.

Pimeä aika on käsillä ja liukkaat kelit ovat alkamassa. Turvallista matkaa kaikille teillä liikkujille!

Ville Saukko

Kirjoittaja on kunnallisneuvos ja toiminut Haapavedellä valtuutettuna seitsemällä vuosikymmenellä.

Lienee ollut Seura-lehti, joka valitsi Matin Suomen kohteliaimmaksi liikennöitsijäksi, eikä suotta.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.