lauantai 6.3.2021 | 03:35
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ville Saukko kertoo kolumnissa takavuosien vaalipäivistä: Laitettiin päälle vähän pyhäisempää, uusi sarkapusero, lippalakki vasemmalle korvalliselle kallelleen ja työmiestupakki holokin nokkaan ja vaalipaikalle

Ti 23.2.2021 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Vajaan kahden kuukauden päästä järjestettävät kuntavaalit joudutaan hoitamaan erikoistilanteessa. Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että koronan leviäminen on saanut taas uutta vauhtia ja erilaiset muunnokset hankaloittavat vielä tilannetta. Keskustelu vaalien siirtämisestä sai vauhtia oikeuskanslerin kannanoton jälkeen. Toivottavasti vaalit voidaan pitää ajallaan. Se vaatii erityisiä turvajärjestelyjä, ja varmaan kannattaa vielä harkita kunnanviraston vaalipaikan siirtämistä väljempään tilaan, esimerkiksi liikuntahalliin.

Kyllähän kunnan toistasataavuotiseen olemassaoloon mahtuu jo monet kunnallisvaalitkin, vaikka alkuunhan ylintä kunnallista päätösvaltaa käyttikin varsin pitkään kuntakokous ja sen valitsema kunnallislautakunta. Kuntakokous ei ollut kaikille avoin päätöksentekoelin, vaan siihen saivat osallistua vain veroa maksavat miehet ja naiset, joilla oli omassa nimissään olevaa omaisuutta. Äänestyksissä veroäyrien määrällä oli merkittävä vaikutus. Palkollisilla – piioilla ja rengeillä ei ollut äänivaltaa.

Kunnallislautakunta käytti valmistelu- ja toimeenpanovaltaa, eli vastasi käytännössä nykyistä kunnanhallitusta. Kunnallislautakunta muuttui kunnanhallitukseksi vasta vuonna 1948. Haapaveden ensimmäinen kunnanvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 1911. Sen valitsi kuntakokous ja arvata saattaa, että kaikki 36 valtuutettua oli miehiä, pääasiassa tilallisia. Kannattaa huomata, että vasta vuoden 1960 vaaleissa tuli valtuustoon ensimmäistä kertaa nainen.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saatiin vuonna 1906 edellisenä vuonna vyöryneen suurlakon seurauksena, mutta yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit voitiin pitää vasta sen jälkeen, kun vasemmistoenemmistöinen eduskunta antoi uudet lait vuonna 1917. Haapavedellä ensimmäiset vapaat vaalit pidettiin vuonna 1919. Valtuuston jäsenmäärä oli tuolloin 24 jäsentä, valituiksi tulleet olivat kaikki miehiä. Nyt tuntuu kummalliselta, että kesti peräti 41 vuotta, ennen kuin nainen kelpasi valtuutetuksi.

Takavuosikymmeninä vaalit olivat kaksipäiväisiä. Vaalipäivät olivat sunnuntai ja maanantai. Nykymuotoista ennakkoäänestystä ei ollut. Monille ihmisille vaalipäivä oli mieltä ylentävä juhlapäivä. Laitettiin päälle vähän pyhäisempää, uusi sarkapusero, lippalakki vasemmalle korvalliselle kallelleen ja työmiestupakki holokin nokkaan ja vaalipaikalle. Myös naisilla oli jotain parempaa, ei kuitenkaan kirkkohametta.

Erityisesti on jäänyt mieleeni lokakuun 4.–5. päivinä pidetyt kunnallisvaalit 1968. Vaalipäivää vasten yöllä oli tullut yllättäen erittäin vahva lumikerros ja se vaikeutti vaalipaikoille kulkemista. Tuohon aikaan ei aurauskalustoa juuri ollut ja linkoja ei varmaan oltu vielä keksittykään. Tästä huolimatta vaalikyytejä koitettiin järjestää. Minulla oli uudenkarhea Skoda 1000 MB, joka oli kohtuullisen hyvä kulkemaan lumessa, koska auton moottori oli takana vetopyörien päällä ja auton keula oli kevyt. Uppuroin Salliperä – Käräjäoja -suunnalla kyytihommissa ja kuskattavia riitti, asuihan noillakin kylillä vielä tuohon aikaan runsaasti äänestäjiä. Välillä ukkoporukka työnsi autoa pahimpien kinosten yli. Lokakuun alussa satanut lumi suli vasta myöhään keväällä. Talvi -68–69 oli ennätyksellisen pitkä.

Jo tuolloin äänestyksiä toimitettiin myös laitoksissa. Olin mukana kolmihenkisessä toimikunnassa vuoden 1968 presidentin vaalien aikaan ja kävimme Vattumäellä suorittamassa äänestyksen. Ehdokkaina noissa vaaleissa olivat Kekkonen, Virkkunen ja Vennamo. Muistan kun menimme huoneeseen, jossa makoili sängyllään vanha mies, Rauman Leko. Kerroimme hänelle, että nyt voi sitten äänestää presidentin vaaleissa. Leko tiiraili aikansa sängyn pohjalta meitä ja kysyi sitten: Kuka teistä on se Vennamo?

No niin, ehdokasasetteluhan on vielä kevään kuntavaaleihin käynnissä ja pitihän sitä minunkin vielä lähteä koitokseen mukaan. Käyneekö sitten samalla tavalla kuin eräälle naapurikunnan miehelle, joka sai kaksi ääntä. Kun emäntä huomasi vaalituloksen hän veteli miesparkaa pitkin korvia ja syytti: ”Sulla on vieras nainen”.

Hyvää kevättä ja vaali-intoa!

Ville Saukko

Vasta vuoden 1960 vaaleissa tuli valtuustoon ensimmäistä kertaa nainen.

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.