tiistai 25.2.2020 | 10:19
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Mehiläisten tarhaus tukee marjanviljelyä – Kytökylän Marjatilalla hunajaa on tuotettu sivuhommana yli 20 vuotta

SUVI HYTTINEN Haapavesi-lehti
Ke 9.10.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kytökylän Marjatilalla on harjoitettu pienimuotoista mehiläisten tarhausta yli 20 vuotta eli koko marjatilan toiminnan ajan. Yrittäjä Vesa Torkkolan mukaan hunajan tuotanto ei kuitenkaan ole tarhauksessa pääasia, vaan se, että mehiläiset ovat apuna marjojen pölytyksessä.

– Mehiläisistä on marjanviljelyssä iso hyöty. Ne lisäävät satoa useammalla kymmenellä prosentilla. Tietysti siinä sivussa saadaan hunajaakin, mutta se ei ole kummoinen tulonlähde.

Tällä hetkellä marjatilan mehiläiset ovat jo vetäytyneet pesiinsä talvehtimaan. Kylmälle arat hyönteiset eivät tule ulos lämpöeristetyistä pesistään alle 10 asteen lämmössä.

– Talven aikana mehiläiset eivät vaadi minkäänlaista hoitoa. Kun satokausi heinäkuun lopulla päättyy ja hunajat on kerätty pesistä pois, viedään tilalle vahvaa sokeriliuosta, jolla ne elävät talven yli.

– Ruokaa voi lisätä keväällä, mutta ei kesken talven. Jos pesiä menee aukomaan kylmässä, niistä karkaa lämpö ja mehiläiset kuolevat, Torkkola kertoo.

Ensimmäisille lennoilleen mehiläiset lähtevät huhtikuulla.

– Niitä sanotaan puhdistuslennoiksi. Hangille ilmestyy silloin tummia länttejä mehiläisten ulosteesta.

Loppukeväästä pesät puhdistetaan ja niihin aletaan lisäillä laatikoita, joihin mehiläiset kasvien kukinta-aikana keräävät hunajan.

– Laatikoita lisäillään pikkuhiljaa pääsatokaudelle eli heinäkuulle asti. Yhteen pesään mahtuu 6–7 laatikkoa. Lisäksi pesissä on sikiökennoja, joissa munat ja toukat kehittyvät.

Mehiläisten määrä pesässä vaihtelee vuoden aikana kovasti. Talvella yhdyskunta voi kutistua noin 20 000 yksilöön, pääsatokaudella mehiläisiä voi olla pesässä 80 000.

Hunajaa voi korjata pesistä juhannuksen tienoilta lähtien, mutta Torkkolan tapana on kerätä koko sato kerralla heinäkuun lopulla.

– Hunajakennoissa on päällä ohut vahakerros, joka kuoritaan ensin pois. Sitten hunaja lingotaan ja lasketaan siivilän läpi niin, ettei joukkoon jää vahamuruja.

Siivilöinnin jälkeen hunaja on valmista purkitettavaksi. Mikäli hunajasta halutaan koostumukseltaan pehmeämpää, voidaan sitä vielä käsitellä vaivaamalla samaan tapaan kuin taikinaa.

– Hunaja lähtee luontaisesti kiteytymään aika nopeastikin – riippuen siitä millaisista kasveista mesi on kerätty.

– Maitohorsma on parhaita ja tuottoisimpia mesikasveja. Niistä kerätty hunaja voi pysyä juoksevana vuodenkin. Kanerva taas on toinen ääripää, joista kerätty mesi on tosi paksua jo pesästä korjattaessa.

Luonnon hyviä mesikasveja ovat Torkkolan mukaan myös valkoapila, voikukka ja koiranputki.

– Hunajan makuunkin vaikuttaa paljon se, mistä kukista mesi on kerätty. Etelä-Suomessa kasvatetaan paljon rypsiä, minkä takia hunaja on siellä aivan eri makuista kuin täällä pohjoisessa. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta minusta pohjoisen hunaja on paljon parempaa.

Hunajasadon onnistuminen on pitkälti kiinni kesän säästä. Kylminä ja sateisina kesinä mehiläiset liikkuvat laiskasti. Toisaalta liika kuumuus ja kuivuuskaan eivät ole hyväksi, koska silloin kasveista ei lähde mettä. Sato voi vaihdella pesäkohtaisestikin suuresti, noin 10–60 hunajakilon välillä.

–Kesä 2018 on ollut paras satovuosi koko 20 vuoden aikana, mutta viime kesänäkin hunajaa tuli keskimääräistä paremmin, Torkkola kertoo.

Kauppansa hunaja tekee hyvin. Torkkolan viime kesän sadosta 90 prosenttia osti paikallinen S-market.

– Loput myydään suoraan tilalta. Hunaja on niin tykättyä, ettei sitä ole ikinä tarvinnut hirveästi markkinoida.

Päätuote Kytökylän Marjatilalla on vadelma. Pensaita on tällä hetkellä noin 20 aarin alalla. Mansikanviljelyn Torkkolat lopettivat 2015.

– Haluttiin keventää työtaakkaa. Mansikanviljely oli aika sitovaa, ja meillä oli päätyöt muualla.

– Vadelman myynnissäkin oli vasta pari vuotta taukoa, kun uusittiin kasvustot, mutta nyt pensaat alkavat olla täydessä tuottoiässä.

Vadelmaa Torkkolat myyvät suoraan tilalta, myös pakasteena pitkin talvea.

– Meillä on tuotantotilat, joissa on valmiudet tehdä myös hilloja, mutta se puoli on ollut nyt pysähdyksissä. Vadelma menee kaupaksi marjanakin.

Vesa Torkkolan päätyö on ollut puolustusvoimissa, mistä hän jäi eläkkeelle vajaa vuosi sitten. Marjanviljelyn ohella hän harjoittaa metsäpuolen yritystoimintaa.

Tarhamehiläiset

Mehiläispesässä on kolmenlaisia yksilöitä: urospuolisia kuhnureita, naaraspuolisia työmehiläisiä ja yksi kuningatar, jonka päätehtävä on munia kennoihin lisää mehiläisiä.

Vuoden aikana pesässä ehtii elää kaksi työmehiläisten sukupolvea. Keväällä syntyvät kesämehiläiset keräävät sadon ja kuolevat syksyllä pois. Syksyllä syntyvien talvimehiläisten tehtävänä on pitää yhdyskunta elossa talven yli.

Talvimehiläiset eivät koskaan näe kesää. Niiden tehtävä on vain lisääntyä ja tuottaa uusi sukupolvi.

Kuhnureita pesässä elää vain kesällä. Syksyllä ne häädetään ulos kuolemaan.

Kuningatar voi elää 3–5 vuotta. Kun kuningatar alkaa vanheta, mehiläisyhdyskunta kasvattaa itselleen uuden kuningattaren tai tarhaaja tilaa uuden emon niitä kasvattavilta yrityksiltä.

Työmehiläinen kuolee pistäessään, kuningatar ei. Kuhnureilla ei ole pistintä lainkaan.

#