torstai 28.10.2021 | 14:32
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Saara-Maija Strandman huomasi Haapavedelle muuttaessaan tulleensa keskelle elävää laulukulttuuria – Laulavat lapset ovat uraauurtavan Lasten lied -opetusmetodin kimmoke ja mahdollistaja

KATARIINA ANTTILA
Ti 16.4.2019 klo 16:25 | päivitetty ti 16:34

MUSIIKKI

– Ihmisen äänessä on aina läsnä koko hänen uskalluksensa. Kun ihminen laulaa muille, hän uskaltaa aivan valtavasti, sanoo Jokilaaksojen musiikkiopiston (JMO) lauluopettaja Saara-Maija Strandman.

Kuluneen viikon aikana Haapavedellä on uskallettu aivan valtavasti:

Torstaiaamuna Lasten kulttuuriviikot huipentuivat Suureen lastenlaulutapahtumaan alle kouluikäisille. Illalla Mäkirinteen koululla konsertoivat koulujen ja seurakunnan lapsikuorot. Laulamassa oli sata lasta.

Katso tästä videoklippi "Hyönteiselämästä" lapsikuorojen konsertista.

Sunnuntaina täysi kirkkosali pääsi kuulemaan Jokilaaksojen oratoriokuoron, Keski-Pohjanmaan kamarikuoron, solistien, muun muassa Jorma Hynnisen sekä Haapaveden kamariorkesterin esittämänä massiivisen Matteus-passion.

Maanantaina aamupäivällä JMO:n alakouluikäiset lauluopiskelijat pianisteineen esittivät liedejä oopperalaulaja Johanna Tuomelle ja Jorma Hynniselle.

Saara-Maija Strandman on yhdessä pianisti Marjukka Eskelisen kanssa kehittänyt JMO:ssa Lasten lied -opetusmetodin, joka leviää nyt eri puolille maata.

Neljä talvea JMO:ssa opettanut, Haapavedellä asuva Saara-Maija on huomannut muuttaneensa alueelle, jolla on elävä laulukulttuuri. Hän kertoo eteläsuomalaisten kollegoittensa ihmettelevän, miten täällä on laulavia lapsia joka paikka täynnä.

Alueen laulukulttuurin vahvuus on ollut Lasten lied -opetusmetodin syntymisen kimmoke ja mahdollistaja.

– Sitä pitäisi tietoisesti vaalia, Saara-Maija kannustaa. – Ja monipuolisesti erilaisia musiikkityylejä rinnakkain: klassista, poppia, kansanmusiikkia, jazzia... Lapset ovat avoimia kaikelle. Kyse on siitä, mitä tarjotaan.

Puhutaan siis vähän siitä, miten lapset saa laulamaan ja miten laulu pysyisi osana elämää. Ja miksi laulaminen on tärkeää?

Saara-Maija kertoo, että lapsesta huomaa nopeasti, miten tämän kotona on suhtauduttu musiikkiin ja onko lapselle laulettu. On olennainen kysymys, miksi kaikki vanhemmat eivät laula lapsilleen.

– Onko heille lapsena koulussa sanottu, että he eivät osaa laulaa? Jos joku vielä pitää koulussa laulukokeita, niin nyt voisi lopettaa! Saara-Maija jyrähtää.

– Me tullaan äänen kautta paitsi kuulluiksi, myös nähdyiksi. Kokemus itsestä ja omasta kehosta vahvistuu laulamisen kautta. Jos seitsemänvuotiaalle sanoo, ettei tämä osaa laulaa, siitä voi jäädä jälki.

– Pitää ymmärtää ääneen liittyvä herkkyys, olla empaattinen kommentoinnissa. Ääni liittyy ihmisen identiteettiin ja tunteisiin, ja sitä kommentoimalla voi satuttaa toista todella pahasti, vaikka ei tarkoittaisikaan.

Kaikki vauvat laulavat.

– Mielestäni jokeltaminen on laulamista, Saara-Maija sanoo. Hän ei sulje täysin pois mahdollisuutta, että ehkä on olemassa täysin epämusikaalisiakin ihmisiä. Lähes aina kyse on kuitenkin siitä, että ihminen ei syystä tai toisesta ole päässyt kehittämään musikaalisuuttaan.

– Eihän polkupyörääkään osaa ajaa, jos vain näkee pyörän. Laulaminen on taito, jonka voi oppia.

Päiväkodilla, koululla, musiikkiopistoilla ynnä muilla musiikkikasvattajilla on hurjan iso merkitys siinä, että kaikki lapset pääsevät laulamaan, kuulemaan musiikkia ja tekemään sitä itse.

– Jos musiikki puuttuu alle kouluikäisen elämästä, niin lapselle se on valtavan pitkä aika, Saara-Maija harmittelee.

Usein suhde laulamiseen muuttuu teini-iässä.

– Teini-iässä oma keho on vieras. Yhteyden ottaminen siihen ei välttämättä ole helppo juttu. Laulaminen voi olla kuin siltana kehoyhteyden luomisessa, Saara-Maija uskoo.

Hän kannustaa rakentamaan lapsille hyviä laulamiseen liittyviä kokemuksia, esimerkiksi keikkamatkoja ja matalan kynnyksen esiintymisiä vaikkapa kotona, vanhainkodeissa tai sairaaloissa.

– Lapsi saa kokemuksen, että hänen tekemisellään on merkitystä. Se kantaa halki elämän.

Lue täältä uutinen Jorma Hynnisen nimeämisestä Lasten lied -kummiksi.

#