tiistai 25.2.2020 | 11:19
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Haapavedellä kokoontuvassa kansainvälisessä kerhossa tutustutaan toisten kulttuureihin ja tullaan ystäviksi – Torstai-illan aiheena olivat pääsiäisperinteet

SUVI HYTTINEN Haapavesi-lehti
La 13.4.2019 klo 15:34

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Suomalainen pääsiäinen oli teemana torstai-iltana Haapavedellä kokoontuneessa kansainvälisessä kerhossa. Suomi–Venäjän-seuran paikallisosaston ja seurakunnan yhdessä pyörittämään kerhoon osallistui tällä kertaa väkeä suomalaisten lisäksi neljästä eri lähtömaasta: Afganistanista, Liettuasta, Venäjältä ja Virosta.

– Kerhotoiminta aloitettiin viime vuonna. Tarkoituksena on se, että voimme tutustua toistemme kulttuureihin ja tulla ystäviksi. Kokoonnumme noin neljästi vuodessa. Tälle vuodelle tämä on toinen kerta, kertoo yhtenä kerhon vetäjänä toimiva Diana Seppä.

Kävijämäärä kerhossa on vaihdellut 15–25 välillä. Haapavetisten lisäksi osallistujia on tullut naapurikunnistakin.

– Tämä on tosi hyvää kotouttamisohjelmaa tukevaa toimintaa, Diana toteaa.

Jokaisella kokoontumiskerralla on oma teemansa. Viime keväänä porukka istutti Paakkilan puutarhaan ystävyyden puu, joulun alla puhuttiin joulunvietosta, ja yhtenä teemana on ollut 100-vuotias Suomi. Porukka on kokoontunut myös kirkossa kansainväliseen rukoushetkeen.

Tallinnasta lähtöisin oleva Kristina Zimina kuuluu kv-kerhon kantaporukkaan.

– Tykkään kuulla toisten kokemuksista ja historiasta. Kerho on myös lapsille hyvä paikka tutustua toisiin.

Kristina muutti Suomeen kuutisen vuotta sitten, ensin Piippolaan ja vajaat kolme vuotta sitten sieltä Haapavedelle.

– Halusin vähän isompaan paikkaan. Haapavesi on juuri sopiva, ei liian pieni, eikä liian iso. Täällä on hyvät koulut ja hyvät isot kaupat. Täältä saa kaiken tarvittavan, hän tuumii.

Ammatiltaan Kristina on sairaanhoitaja, ja töissä hän kulkee edelleen Piippolassa Vaarintalolla.

Viime viikolla kv-kerhon ohjelmassa oli pääsiäismunien maalaamista ja kahvittelua, minkä ohessa lähetyssihteeri Maarit Salmikangas Haapaveden seurakunnasta kertoili pääsiäisen vietosta Suomessa niin kristillisenä juhlana kuin kansanperinteidenkin näkökulmasta.

– Esimerkiksi palmusunnuntaihin kuuluvassa virpomisperinteessä sekoittuvat kansanperinne ja kristillinen perinne. Virpominen tarkoittaa hyvän toivomista. Virpomisvitsat kuvastavat palmunoksia, joita heitettiin maahan kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin. Meillä ei palmuja ole, joten keräämme pajunoksia ja koristelemme niitä.

Palmusunnuntaita seuraavalla pääsiäisviikolla jokaisella päivällä on oma nimensä: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai.

Esimerkiksi malkamaanantain Maarit kertoo juontavan juurensa vanhasta sanasta malka, joka tarkoittaa vikaa tai virhettä. – Malkamaanantaina muistellaan sitä kuinka Jeesusta syyttömänä syytettiin, Maarit kertoili.

Kerhossa kuultiin myös pääsiäisen vietosta muissa kulttuureissa. Venäjällä, Entisissä Neuvostoliiton maissa pääsiäinen näkyy ortodoksisen kirkon juhlana, mutta tavallisen kansan parissa se ei ole yhtä isona juhla kuin Suomessa.

– Kiirastorstaihin kuuluu se, että tehdään iso siivous. Kaikki nurkat pitää pestä tosi hyvin. Mutta taloja ei koristella, eikä myöskään virpominen kuulu pääsiäiseen. Meillä virvotaan jouluna eli 6. tammikuuta, Diana kertoo.

Pääsiäisruokia itänaapureissa ovat keitetyt kananmunat ja kulitsa, joka on samantyyppistä kuin Suomessa pasha.

– Maalatut kananmunat ja kulitsat viedään pääsiäissunnuntain aamuna koreissa kirkon pihalle, jossa pappi pyhittää ne. Ruuat syödään myöhemmin kotona, ja kun ne on pyhitetty, tulee ihmisistäkin pyhiä.

Suomessa Diana kertoo nauttivansa pääsiäisen vietosta suomalaiseen tyyliin iloisena juhlana.

– Tykkään laittaa pääsiäistä. Koristelen taloa aina varmaan kaksi päivää.

Islamilaisuuteen pääsiäinen ei kuulu, joten afganistanilaisille se on vieras juhla.

– Afganistanissa uusi vuosi on tärkeä. Silloin juhlitaan ja lauletaan, kertoo Ghelam Hakimi.

#