perjantai 18.9.2020 | 22:56
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Uudenlainen amis hiljentää Opiston kampusaluetta – Marika Åvist totuttelee rehtorin pestiin murroksen keskellä

SUVI HYTTINEN
Ti 12.2.2019 klo 22:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Tammikuussa Haapaveden Opiston rehtoriksi valittu Marika Åvist totuttelee uuteen pestiinsä keskellä isoa murrosta, joka koskettaa koko ammatillista koulutusta.

– Uudistus on tuonut Opistonkin toimintaan paljon muutoksia, joita on pyritty ottamaan nopealla aikataululla haltuun. Töitä on tehty nyt vuoden ajan, ja minun mielestäni meillä ollaan uudistuksen toteuttamisessa jo ihan hyvässä vaiheessa, Åvist pohtii.

Uudistuksen myötä myös tutkintonimikkeet ovat muuttuneet. Esimerkiksi vanhaa tuttua nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkintoa eli Nuvaa ei enää ole olemassa, vaan sen on korvannut kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Liiketalouden tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisalan tilalle on tullut liiketoiminnan perustutkinto, mutta opinnoissa suuntaudutaan edelleen kirjasto- ja kulttuuripalveluihin.

– Nimikkeet ovat muuttuneet, mutta tutkintojen sisällöissä ei kovin suuria muutoksia ole tapahtunut. Lähinnä niihin on tullut painotuseroja, Åvist toteaa.

Opistolla opiskellaan edelleen perinteisissä päivämuotoisen opetuksen ryhmissä, ja niiden rinnalla tutkintoja suoritetaan myös monimuoto-koulutuksena.

– Päivämuotoisissa ryhmissä opiskelevat yleensä suoraan peruskoulusta tulevat nuoret ja monimuoto-opetuksessa ne, joilla on jo taustalla muuta koulutusta tai kokemusta.

Erillisiä aikuiskoulutuksen linjoja ammatillisessa koulutuksessa ei enää tunneta, eikä myöskään näyttötutkintokoulutuksia.

Monimuotoinen opiskelu tapahtuu pääosin työpaikoilla, mutta myös nuoret hankkivat osaamista entistä enemmän työelämästä. Åvist toteaa, että käytännössä koulutus on lähentynyt vanhaa näyttötutkintomallia. Tämä muutos näkyy Opistolla kampusalueen hiljenemisenä.

– Varsinkin näin kevätpuolella kampuksella on hiljaista, kun opiskelijoita on paljon työssäoppimisjaksoilla. Moni lähtee työssäoppimaan omalle kotipaikkakunnalleen, mikä näkyy myös asuntolapuolella, Åvist toteaa ja kertoo, että tällä hetkellä asuntolassa asuu alle 20 opiskelijaa.

Opiskelun siirtyessä entistä enemmän työpaikoille muuttuu myös opettajien työ.

– Työ painottuu enemmän yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen, työpaikoilla tapahtuvaan ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen. Toki edelleen tehdään myös sitä perinteistä opetustyötä.

Työntekijöitä Opistolla on 23. Määrä on pysynyt viime vuosina samoissa lukemissa.

Opiskelijoita Haapaveden Opistolla on tällä hetkellä noin 190. Määrä on Åvistin mukaan ollut viime vuosina laskeva, mutta tulevaisuuteen katsotaan toiveikkaasti.

– Koko ajan pyritään kehittämään uutta. Nyt meillä on uutena koulutuksena alkamassa tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Siinä Opisto on yksi harvoista koulutuksen tarjoajista koko Suomessa, ja kyselyitä on tullut laajalta alueelta.

Opiston tulevaisuuden suuntana Åvist pitää koulutuksen painottumista entistä enemmän ammatinvaihtajiin ja niihin, jotka hankkivat lisäkoulutusta tai pätevyyttä työhönsä.

– Uudet toimintatavat ohjaavat siihen, että työelämästä olisi helppo tulla kehittämään omaa osaamista.Nykyäänhän ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa vaikka vain yhden tutkinnon osan, Åvist toteaa.

Uutena paikallisena tutkinnon osana Opistolla voi suorittaa esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyön ohjaamista.

Kasvatus- ja ohjausalalla Opistolla on tarjolla myös ammattitutkintokoulutusta. Opinnoista voi valmistua esimerkiksi koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin. Syksyllä tavoitteena on käynnistää koulutus myös perhepäiväohjaukseen.

Lisäksi Opistolla järjestetään suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. Tänä lukuvuotena linjalla on toista kymmentä opiskelijaa.

Vapaan sivistystyön koulutukseen kuuluvat esimerkiksi erilaiset lyhytkurssit, joita Opistolla järjestetään eri kohderyhmille. Pisimmät perinteet on jokakesäisillä Folk-kursseilla.

Jedun leivistä Opiston johtoon

Haapaveden Opiston rehtoriksi tammikuussa valittu Marika Åvist, 44, on paljasjalkainen haapajärvinen. Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan Vaasan yliopistoon, josta on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi.

Åvistin työuran alkuun kuului projektitöitä kylähankkeissa Haapajärvellä, mistä hän siirtyi 2006 henkilöstökoordinaattoriksi Nivalaan Mecanovan tehtaalle. Vuonna 2010 työpaikka vaihtui Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymään, jossa Åvist toimi kuutisen vuotta Haapajärven ammattiopistossa liiketalouden osastolla.

– Siinä ehti nähdä koulutuskuntayhtymän kehitysvaiheet. Jedun isojen irtisanomisten myötä työt loppuivat, mutta olin onnekas, ja tulin valituksi Haapaveden Opistolle apulaisrehtoriksi.

Apulaisrehtorina Åvist aloitti maaliskuussa 2017. Parissa vuodessa talo ja henkilökunta ovat jo tulleet tutuiksi.

– Olen viihtynyt. Työ on vaihtelevaa, ja meillä on hyvä porukka, jonka kanssa on mukava tehdä töitä yhdessä. Työympäristön rikkaus on myös se, että täällä kohtaa paljon erilaisia ihmisiä.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on vielä kesken, ja Åvist toteaa uusia muutoksia odottavan koko ajan nurkan nurkalla.

– Uudistus on ollut haasteellista ja rankkaakin välillä, mutta Opiston etu on se, että olemme intensiivinen ja ketterä yksikkö. En näe mitään syytä, miksi emme ottaisi muutosta haltuun. Myös henkilökunta on ollut prosessissa hyvin mukana.

Åvist ajelee töihin päivittäin kotoaan Haapajärveltä. – Oikoreittejä pitkin Makkaratietä mutkitellessa tulee 55 kilometriä. Onhan se ajaminen pimeinä talvikuukausina välillä raskasta, mutta monesti siinä samalla tulee pohdittua ja hoidettua työasioita.

Haapavesi Åvistille on tuttu Jedun kautta. Ammattiopistolta löytyy vanhoja kollegoja, joiden kanssa on tehty yhteistyötä.

Tällä hetkellä Åvist hoitaa rehtorin pestin ohessa vielä apulaisrehtorinkin työt, joten päivät venyvät usein niin, että kotiaikaa ei paljoa jää.

– Minulla on kaksi kiinanpystykorvaa, ja niiden kanssa lenkkeilen. Joskus saatan käydä Haapavedellä uimassa töiden jälkeen. Lisäksi tykkään tehdä käsitöitä.

Åvistin perheeseen kuuluu puoliso ja kolme täysi-ikäistä poikaa, joista nuorimmainen asuu vielä kotona.

#