torstai 20.2.2020 | 19:10
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Muistatko maatalousnäyttelyn 1955? – Juhlakenttä sijaitsi Huikarinniemessä – Juhlapuheen piti pääministeri Kekkonen

Haapavesi-lehti
Ti 9.10.2018 klo 15:10

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

KATARIINA ANTTILA

Vuoden 1955 elokuussa järjestetyn Haapaveden – Kärsämäen maatalousnäyttelyn näyttelyluettelo on mainio ajankuva, jonka sivuilta huokuu 60 vuotta sitten.

Näyttely on ollut kahden pitäjän ponnistus, jonne on tuotu yleisön ihailtavaksi ja arvioitavaksi 27 hevosta, nautoja 29 suomen karjaa ja 29 Ayrshirea, 16 sikaa, 23 lammasta, kalkkunaperhe, vihanneksia, säilykkeitä, käsitöitä...

On ollut havaintokenttiä tuholaistorjunnasta varhaisperunan viljelyyn.

Maatalouskoneosastolla on ollut paikkansa myös itse keksityille koneille sekä parannuksille tehdasvalmisteisiin koneisiin.

Ohjelmaa maatalousnäyttelyssä oli kahden päivän ajan lauantaiaamuna kello 6 pidetystä maatalouskerholaisten lypsykilpailusta sunnuntaina kello 20 Ahjolassa alkaneisiin iltamiin – lopuksi 1,5 tuntia tanssia.

Näyttelyn avasi virallisesti maaherra Kalle Määttä, ja pääjuhlassa juhlapuheen piti pääministeri Urho Kekkonen.

Kansalliskirjaston julkaisuarkistosta löytyvässä puheessa pääministeri pohtii, onko maatalouden ja erityisesti pienviljelyksen kannattavuus parantunut sotaa edeltävästä ajasta ja päätyi toteamaan, ettei maaseutuväestön asemaa ole syytä kadehtia eikä vastustaa toimenpiteitä, joilla tälle väestölle koitetaan turvata oikeudenmukainen osuus hyvinvoinnin noususta.

Yhteiskoululla oli näyttelyosastot noin 40 yrityksellä ja yhdistyksellä, ja esitteessä on näytteilleasettajien mainoksia.

Pellonraivaus Oy mainostaa suorittavansa muun muassa sala-, avo- ja metsäojitusta. Kuvassa on jonkinlainen kaivukone, kolme miestä ja hevonen.

Sukupuolirooleja ei ole siloteltu. Käsityönäyttely on jaettu naisten ja miesten kotiteollisuuteen ja Revon Sähkö Oy lupaa mainoksessaan:

”Sähkö on hyödyllistä ja paras palvelijanne. Opastamme Teitä näyttelyosastossamme Yhteiskoululla käyttämään sähköä tarkoituksen mukaisesti hyväksenne. Talousopettaja Ensio perehdyttää havaintoesityksin naiset kotitalouskojeisiin. Miesväelle esittelee sähkön käyttöä teknikkokuntamme.”

Jouko Aakko on muistellut maatalousnäyttelystä seuraavaa:

Itse olin tuohon aikaan 10-vuotias pojanjässäkkä Vattukylästä. Kävin muutaman kerran ennakkoon katsomassa, kun näyttelyaluetta rakennettiin Huikarinniemeen.

Talkooväkeä oli paljon. Haukipuron Matti oli Fergusonin ratissa. Ajoi seisaaltaan, kun jalat eivät muuten yltäneet polkimille. Hän tuolloin 10-vuotias, mutta täysi traktorimies.

Tuossa Vattukylän maamiesseuran Fergusonissa oli peräkärry perässä, ja vanhat äijät eivät osanneet perruuttaa vaan se meni aina linkkuun. Matin piti olla traktorin ratissa – ja peruuttaminen onnistui.

Taisipa virkavaltakin käydä puhuttelemassa noita vanhoja äijiä: miksi noin nuori pojan nulikka ajelee täällä Fergusonilla!

Matti oli traktorimiehistä paras!

Minä veinPusan lehmän, Sievikin näyttelyyn: lehmälle päitset kaulaan ja sitten ”jutkon” päähän, Pusan hevonen, Punikki, kumikärryjen eteen – ja kohti maalikyliä (näinhän syrjäkylillä silloin kirkonkylää kutsuttiin).

Muistan, kun äitini kävi lypsämässä lehmän näyttelyssä aamuin, illoin. Maito tonkkaan, tonkka pyöränsarveen ja kotia separoimaan.

Lehmä, Sievikki, sai näyttelyssä toisen palkinnon. Muistona siitä on paitsi hieno kyltti, joka oli ripustettu väliaikaisen karjasuojan oviaukon päälle, niin myös kelloseppä Veikko Puurusen hopeinen lusikkasarja, jonka löysin vasta tänä vuonna.

Aarne Juhonsalo muistelee maatalousnäyttelymatkaa Oulaisten Lehtopäästä:

Olimme saaneet vanhemman veljeni kanssa valmiiksi naapurin uudismaan sarkaojan. Tilikin oli tehty, ja sen kunniaksi päätimme lähteä maatalousnäyttelyyn Haapavedelle. Yhtenä yllykkeenä oli tieto siitä, että Kekkonen saapuu avaamaan näyttelyn. Täällä Maalaisliiton alueella pidettiin itsestään selvänä asiana, että Kekkonen on seuraava Presidentti.

Niin sitten kävelimme metsän poikki Oulaisten Lehtopäähän. Siellä oli tarkoitus nousta linja-autoon. Siellä sitten ilmeni, että Haapavedelle oli paljon menijöitä. Kun auto pysähtyi, niin kuski sanoi, että ei voida ottaa enää ketään kyytiin, kun on seisojiakin monta. Onneksi autossa istui meidän entinen opettaja, joka sanoi: Kyllä nämä pojat pitää ottaa kyytiin, kun he ovat kävelleet pitkän matkan.

Niin sitten päästiin jatkamaan matkaa täyteen ahdetulla autolla. Mieluskylällä oli iso joukko pyrkimässä kyytiin, mutta auto ei edes pysähtynyt.

Haapavedellä oli hämmentävä kokemus väen paljous, jollaista ei aikaisemmin oltu koettu.

Sitten alkoi kiertely näyttelyalueella. Kun olimme katsomassa lehmiä, paikalla oli miesryhmä, joka kävi keskustelua Kekkosesta.

”Pitänee mennä juhlakentälle, kun sinne tulee kohta Kekkonen.”

”Niin, sehän onkin se meijän seuraava resitentti.”

”No kyllä niitä parempiakin olis.”

”Kyllä se on ainoo vaihtoehto. Kyllä meille käy huonosti, jos ei Kekkosta valita.”

Keskustelu alkoi käydä kovaäänisenä ja me pojat katsoimme parhaaksi siirtyä ajoissa katsomoon näkemään se tuleva presidentti.

Penkkejä oli laitettu ja esiintymislava, mutta väkeä ei vielä montaa ollut paikalla. Kävimme istumaan eturivin penkille katsomaan mitä alkaa tapahtumaan. Kohta alkoikin väkeä tulla paikalle. Istuimme kuitenkin samalla paikalla mihin olimme asettuneet eikä meitä kukaan tullut pois neuvomaan.

Kohta kävikin niin että pääministeri saapui seurueineen, ja he asettuivat istumaan samalle penkille niin, että Kekkosen ja minun välissä istui vain yksi mies.

Niin sitten Kekkonen piti avajaispuheensa. Puheessaan hän keskittyi lähinnä esittämään, kuinka huonoa palkkaa maanviljelijät saavat. Hän esitteli paljon lukuja, mikä tuntipalkka viljelijöillä tai tehtaan työläisillä on.

Avajaisohjelmassa muistan olleen kanteleen soittoa ym. Kun yksi soittoporukka lopetti ja tuli pois lavalta, ilmeni että yhdeltä vanhemmalta mieheltä oli jäänyt hattu esiintymislavalle pianon päälle. Silloin minun vieressä istuva mies sanoi minulle: ”Käypäs poika noutamassa toi hattu tuolta lavalta tuolle miehelle.” Se oli kuitenkin niin rohkea ehdotus, että pojalla ei uskallusta riittänyt nousta kansan eteen korokkeelle varsinkin kun joukossa istui itse Herra Pääministeri.

Seuraavana kesänä maatalousnäyttely oli Oulaisissa. Kekkonen vieraili presidenttinä.

En päässyt istumaan samalle penkille presidentin kanssa.

”Talousopettaja Ensio perehdyttää havaintoesityksin naiset kotitalouskojeisiin.”

Hän esitteli

paljon lukuja,

mikä tuntipalkka

viljelijöillä

tai tehtaan

työläisillä on.

#