lauantai 5.12.2020 | 08:01
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kotiseuturetken teemana myllykierros – Retki keräsi yhteen entisiä ja nykyisiä haapavetisiä

La 21.7.2018 klo 17:50 | päivitetty la 18:05

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

ROOSA SARAJÄRVI

Haapaveden kotiseutuviikon perinteisen kotiseuturetken kohteina olivat tänään sekä Joutennivan mylly ja saha että Käräjäojan mylly. Retkelle osallistui vajaa 80 ihmistä, joista 19 olivat Etelä-Suomesta saapuneita Me Haapavetiset ry:n jäseniä.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun osallistumme kotiseuturetkelle ryhmänä. Halusimme lähteä kotikonnuille ja kotiseutupäivä oli hyvä ajankohta sille, kertoo seuran puheenjohtaja Paula Peltonen. Hän on itse kotoisin Haapaveden Humalojalta.

– Onhan tämä nostalginen ja mahtava retki, kyllä arvostus kasvaa. Yritämmekin Etelä-Suomessa nostaa Haapavettä esille juuri kulttuuripitäjänä, hän kertoo.

Kotiseuturetken ensimmäisenä kohteena oli Joutennivan mylly ja saha, joka on vielä tänäkin päivänä toiminnassa. Myllystä valmistuu ruis- ja ohrajauhoja sekä ohraryynejä, joita retkeläiset saivat pienet pussilliset mukaansa. Paikan päällä oppaana toimi myllyn omistaja Kari Syrjälä. Pääset katsomaan myös videon Joutennivasta täältä!

Kerrotaan, että ensimmäiset jauhot olisi jauhettu Joutennivalla 200 vuotta sitten. Alueen toinen mylly, joka rakennettiin 1860-luvulla, pääsi tuhoutumaan vuonna 1905 lähdettyään tulvan myötä liikkeelle.

Joutennivan Mylly-, Saha- ja Sähköosuuskunta perustettiin vuonna 1918, joka päätti rakentaa uuden myllyn tuhoutuneen tilalle.

– 20-luvulla on laitettu tämä mylly käyntiin. Koneisto on Lahden Rautateollisuuden tehtaalta ja samat koneet ovat käytössä edelleen, kertoo Syrjälä.

Hänen isänsä Olavi Syrjälä tuli myllylle työmieheksi 50-luvulla.

– Sanon aina, että me ollaan tulvan tuomia, sillä tulimme veneellä jään perässä. Isä ehti olla 15 vuotta työmiehenä ennen kuin osti myllyn ja sahan omiin nimiinsä vuonna -65. Siitä asti olen ollut tässä mukana ja omistajana 1980 vuodesta lähtien.

Seuraavaksi linja-autot veivät retkeläiset Käräjäojan myllylle. Aikoinaan mylly sijaitsi hieman nykyistä ylempänä, mutta tuhoutui myös tulvan takia. Tapani Käräjäoja kuitenkin kokosi uuden myllyn vuonna 1901 ja käytti siihen tuhoutuneen myllyn hirsiä.

– Myllyssä jauhottiin ruis- ja ohrajauhoja sekä eläinten jauhot koko kylälle. Myöhemmin myös höylättiin päreitä, kertoo Käräjäojanperältä kotoisin oleva Liisa Jauhiainen.

– Silloin on näinkin pieni laitos ollut tärkeä. Kun vesivoimaa oli, niin myllyssä jauhettiin yötä päivää, kertoo Jauhiainen.

Kyseinen mylly ei ole ollut kuitenkaan toiminnassa enää pitkään aikaan. Viimeiset jyvät jauhettiin Paavo Koirikiven toimesta vuonna 1950.

– Mylly lahjoitettiin Haapavesi-Seuralle vuonna 1957. Luovutettaessa myllyllä oli punainen huopakatto, mutta seura on vaihtanut sen myöhemmin pärekatoksi, Jauhiainen kertoo.

Myllykierroksen jälkeen retkeläisillä oli mahdollisuus vierailla Pusan kauppamuseolla. Toinen linja-auto jatkoi keskustaan, sillä Paakkilassa kuultiin Sata kannelta -konsertti.

– Meillä oli kaiken kaikkiaan onnistunut retki. Olen silloin tyytyväinen, kun keskustelen ihmisten kanssa ja he antavat positiivista palautetta, kertoo Haapavesi-Seuran sihteeri Teuvo Vähäsarja.

Seura suunnittelee ensi vuodeksi suurempaa kulttuuritapahtumaa. Perinteisen kotiseuturetken järjestäminen on vielä arvoitus.

– Pasi Jääskeläisen syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Järjestämme kulttuuritapahtuman, joka tulee varmasti olemaan Haapavesi-päivien tyylinen.

– Tein viime vuonna kyselyä kotiseuturetkestä ja vastaukseksi tuli, että retket ovat tarpeellisia. Jokaisena vuonna on ollut uusia kävijöitä mukana. Tulemme pitämään retkiä kyllä yhä jatkossakin, Vähäsarja lupaa.

#