MAINOS

Liiku luonnossa ja osallistu kevätseurantaan

MAINOS -

Luontoon kannattaakin siis lähteä nauttimaan raikkaasta säästä, ja ilmoittaa siinä sivussa Kevätseurantaan, mikäli vastaan tulee töyhtöhyyppä tai vaikkapa vuoden ensimmäinen valkovuokko. Kauemmas korpeenkin pääset helposti, vaikka et autoa omistaisikaan — jos nimittäin kaivat jo polkupyörän varastosta, tai hyödynnät vaikkapa https://gomore.fi vertaisvuokrapalvelussa olevaa autoa naapurustossa.

Kevätseurannasta apua myös ilmastonmuutoksen tutkintaan

Kevätseurantaa on tehty 1960-luvun alusta lähtien, ja vuodesta 1976 Luonto-Liitto on vastannut kampanjasta. Tietoja kevään etenemisestä on kerätty Luonnontieteelliseen keskusmuseoon vuodesta jo 1993 alkaen. Kuka tahansa voi ilmoittaa palveluun havainnoistaan osoitteessa kevätseuranta.fi

Kevään merkkien etsiminen on erityisen hauskaa lasten kanssa, ja heille onkin saatavilla erilaisia materiaaleja Kevätseurannan sivuilta. Esimerkiksi tulostettava Kevätkortti voidaan skannata ja lähettää täytettynä Luontoliitolle, ja lähettäneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja.

Verkkosivuille ilmoittamisen lisäksi voi havainnoistaan myös ottaa kuvan Instagramiin, ja käyttää #kevätseuranta-tägiä, mutta tätä ei rekisteröidä varsinaiseksi havainnoksi. Seurannasta kertyneitä tietoja vertaillaan aiempiin vuosiin, ja ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkinnassa. Tärkeää on, että itse kukin ilmoittaa sivustolle vain havainnoista, joista on täysin varma.

Havainnot jaetaan kahteen kategoriaan: ensihavaintoihin ja Kevätseuranta-viikonloppuina tehtyihin havaintoihin, jolloin otetaan myös huomioon, kuinka monta kasvia tai eläintä on nähnyt. Esimerkiksi vuoden ensimmäinen kyykäärme ilmoitetaan ensihavaintona. Tarkempien ohjeita havainnointiin, ja päivämäärät Kevätseurannan viikonloppuihin, löydät Kevätseurannan sivuilta. Tämän vuoden tilastoon voi ilmoittaa havaintoja 30.6.2021 asti. Tulospalvelusta voi seurata myös muiden havaintoja.

Mitä lajeja seurataan, ja milloin niitä löytää?

Seurattavia kasveja ja eläimiä on kaikkiaan 41. Joka vuosi seurantaan kuuluu myös teema, joka tänä vuonna on joutomaat. Siihen liittyen tarkkailussa ovat erityisesti sisiliskot ja pajun kukkiminen. Kevään merkit näkyvät Suomessa eri aikoina tarkkailupaikasta riippuen, ja etelässä tietysti pohjoista aiemmin. Eteläisessä Suomessa voi esimerkiksi tehdä havaintoja kiuruista ja joutsenista jo maaliskuun alkupuolella.

Maaliskuun lopulla tarkkailtavia lajeja alkaa näkyä enemmänkin, ainakin etelässä. Esimerkiksi kekomuurahaiset löytävät tiensä aurinkoisille paikoille, ja kurjet, töyhtöhyypät sekä kottaraiset saapuvat maahan. Kasveista ensimmäisenä kukkivat leskenlehdet, ja tänä vuonna niistä onkin havaintoja jo helmikuulta. 

Kyykäärmeet etsiytyvät aurinkoisille paikoille huhtikuun alkupuolella, ja sisiliskojakin alkaa näkyä. Myös ensimmäiset västäräkit saapuvat yleensä Suomeen. Kuun lopulla saapuu runsaasti lisää muuttolintuja, kuten haarapääskyjä ja kirjosieppoja. Lämpiminä vuosina saattaa myös löytää sammakon kutua ja tavata ensimmäisen siilin. Sinivuokkojen ja valkovuokkojen kukinta alkaa myös huhtikuun lopulla. Toukokuun seurattaviin lajeihin kuuluu vielä tervapääsky, ja erilaisia kasveja. Kuun loppupuolella kukkivat nimittäin kielot ja tuomet, ja ne kuuluvat viimeisiin seurannassa mukana oleviin lajeihin.