Kulttuuri
Johannes Vatjuksen näytön paikka on vasta tulossa – Syksy on tarjonnut tangokuninkaalle suuria elämyksiä mutta myös artistielämän arkea
Viime kesän tangokuninkuus ei vielä riittänyt tasaamaan Johannes Vatjuksen tietä tähtiin. Nyt vasta ryhdytään katsomaan, kantavatko Johanneksen siivet artistin uralla.
– Nyt alkaa näytön paikka. Kesällä alkaa vuoden 2021 keikkamyynti ja selviää, minkä verran minulla on kysyntää. Puolentoista vuoden päästä näkee, mikä on suunta ja mihin tämä lähtee kehittymään, Johannes kertoo.
Syksyn ajan tangokuninkaallisen velvollisuudet ovat työllistäneet Johanneksen täysin. Keikkoja on ollut 20–25 kuukaudessa. Ensi vuoden puolelle ohjelmatoimisto Gramofoni Oy ei kuitenkaan ole enää täyttänyt kalenteria niin tiheään. Koska tanssilavat suunnittelevat ohjelmistonsa jo vuotta aiemmin, Johanneksella on kevään mittaan tiedossa noin 6–10 keikkaa kuukaudessa.
Se sopii Johannekselle hyvin. Harvempi keikkatahti antaa aikaa rakentaa ohjelmistoa uuden orkesterin kanssa.
– Voisin mökin tai kaksi Salvoksellekin myydä, Johannes suunnittelee osittaista paluuta mökkikaupan pariin.
– Huollettavana on muitakin kuin minä. Ison perheen isänä haluan turvata, että kaikki menee hyvin. Musiikissakin säilyy ilo ja hyvä tekeminen, kun siitä ei tule pakkoa.
Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että siivet kyllä kantavat. Johanneksen keikoilla käy hyvin kansaa. Fanit tuovat nalleja, konvehteja ja villasukkia. Keikkojen jälkeen muodostuu halaus- ja selfie-jonoja. Ihmiset tykkäävät Johanneksen välittömästä, jutustelevasta tyylistä ja Johannes on itse nauttinut työntäyteisestä syksystä.
Tangokuninkuus on aiheuttanut kuitenkin myös alemmuuden tunteita ja epävarmuutta.
– Voitto asetti turhan taakan, että pitäisi olla ammattilainen, vaikka on aloittelija tässä genressä. On ollut ihana, kun jo kymmenellä keikalla käyneitä faneja on tullut kehumaan, miten paljon olen mennyt eteenpäin. Yleisö on ollut armeliasta, kun on ollut avoin eikä ole esiintynyt kokeneena konkarina.
Johannes kokee olevansa palveluammatissa: yleisö pitää huomioida ohjelmistovalinnoissa.
– Aika hyvin olen tanssilavojen etikettisäännöt sisäistänyt, ja on ollut mahtavia kokemuksia yleisön kanssa kommunikoinnista. Pitää olla pelisilmää, mistä ihmiset tykkää, että lattia on koko ajan täynnä.
Syksyyn on mahtunut monta isoa elämystä, kuten 14 puolituntista keikkaa kolmen päivän aikana Seinäjoen ja naapurikuntien palvelutaloissa. Kun Tuikkikaa oi joulun tähtöset ja muut tutut joululaulut kajahtivat, väsyneimmätkin vuodepotilaat nostivat päätään tyynyistä. Se liikuttaa Johannesta.
– Musiikki auttaa, jos ei ole enää muuta keinoa kommunikoida.
Oli melkoinen suoritus pitää samana päivänä kuusikin konserttia.
– Otata tilan haltuun, rakennat vuorovaikutuksen... Mutta itse tykkään, että on vähän häslinkiä ja nopeatempoisuutta. Silloin olen parhaimmillani.
Toisaalta Johannes on oppinut nauttimaan myös siitä, että musiikin avulla luodaan ympärille rauha ja suljetaan muu vähäksi aikaa pois.
Joulukonsertissa Haapaveden kirkossa ensi keskiviikkona, 18. joulukuuta Johannes esiintyy kokeneen konserttipianisti Jouni Someron kanssa. Hän lupaa tunnelmallista, arvokasta, herkkää, perinteistä mutta myös yllätyksellistä konserttikokonaisuutta.
Keväällä Johanneksella on suunnitteilla tanssikeikkojen lisäksi konserttikiertue, jolla hän esittää balladeja, romansseja ja aarioita.
– On hienoa, että pystyy tekemään monessa genressä asioita.
Johannes on ehtinyt ottaa lähituntumaa myös artistin elämän arkiseen puoleen. Kun koti on Haapavedellä ja keikat enimmäkseen Etelä-Suomessa, kilometrejä kertyy. Esimerkiksi tällä viikolla Johannes lataa akkuja muutaman päivän Haapavedellä. Perjantaina hän suuntaa keikkamatkalle, joka vie miestä ees taas Suomea. Kun hän ensi viikon keskiviikkona konsertoi Haapavedellä, mittariin on kertynyt 2800 kilometriä.
Onko mielessä käynyt, että olisi helpompaa asua etelämpänä?
– Totta kai se on mielessä käynyt. Haapavesi on kuitenkin aina ollut kotiseutu ja haluaisin pitää pitäjästä kiinni. Vielä en uskalla tehdä johtopäätöksiä.
Kesällä vaikutti uhkaavasti siltä, että tangokuningas joutuu jouluna risteilykeikalle. Siinä ohjelmatoimisto kuitenkin osoitti inhimillisyyttä: Johannes saa olla joulun perheensä luona ja keikkailee vasta tapanintansseissa.
Ensi vuonna Johanneksen tanssikeikat tahdittaa Helmi-orkesteri, jonka kanssa ensimmäinen yhteinen keikka on uudenvuoden aattona Isokyrössä.
– Ohjelmistoon tulee perinteistä tanssimusaa, pääasiassa suomalaista tanssimusiikkia, mutta myös lattareita hiotaan.
Haapavedellä Johanneksen ja Helmi-orkesterin yhteistyöstä päästään ensimmäisen kerran nauttimaan helmikuussa Kuningaskunta juhlii -konsertissa, johon Johannes lupaa konserttia varten erityisesti räätälöityä ohjelmistoa.
Helmi on kokeneitten tanssimusiikin ammattilaisten kokoonpano. Orkesteria johtaa basisti Ami Jaara. Koskettimissa on Risto ”Upi” Lunka. Matti Saarinen soittaa saksofonia. Rumpali Tomi Tuomi on aiemmalta ammatiltaan tanssija. Se on tanssiorkesterissa suuri etu.
– Minulla on haaveissa opetella tanssimaan. Tangot ja valssit saattavat jo mennä jotenkin, mutta julkisesti en vielä kehtaa mennä tanssimaan. Se olisi tärkeä taito, että saisi laulullisesti rytmin napsahtamaan tanssiin.
Yleisö on alkanut kysellä Johannekselta levytyksestä. Vielä siitä ei ole kuitenkaan kerrottavaa. Johannes on tangokuningatar Pirita Niemenmaan kanssa tehnyt joitain äänityksiä tangolevyä varten, mutta aikataulusyistä levyttäminen on jäänyt taka-alalle.
– Itselläni ei ole levyn kanssa hirveästi kiirusta. Tässä on tullut niin paljon uutta jo muutenkin. Ja haluaisin tehdä levyn kunnolla.
Säveltäjät ovat ottaneet Johannekseen yhteyttä ja tarjonneet hänelle esitettäväksi musiikkia.
– Kevään tavoite on valita ja harjoitella keikkoja ja levyä varten uutta, itselleni tehtyä musiikkia.