maanantai 28.11.2022 | 07:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Taffelipiano palautuu Paakkilaan – Pianon kohtalo vuosikymmenten varrella on ollut monien sattumien summa

SEPPO AHO
To 6.10.2022 klo 17:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

UUTINEN

Haapaveden vanhassa pappilassa Paakkilassa ennen viime vuosituhannen puoltaväliä ollut taffelipiano palautuu takaisin kotiinsa. Haapavesi-seura sai pianon lahjoituksena ja luovutti sen Paakkilan Kannatusyhdistyksen haltuun niin, että kannatusyhdistys vastaa sen kunnosta ja sijoituspaikasta.

– Olemme jo siinä iässä, ettei koskaan tiedä, milloin joudumme muuttamaan esimerkiksi kerrostaloon ja sinnehän tätä ei voi viedä, naurahti ylivieskalainen Taimo Löf, taffelipianon edellinen omistaja.

 

Paakkilan Kannatusyhdistys tulee aikanaan sijoittamaan taffelipianon sen arvolle kuuluvalle paikalle kunnostetun Paakkilan saliin. Piano on lähes virheetön sillä poikkeuksella, ettei sitä saa vireeseen ennen kielten uudelleen tapitusta.

– Minulla oli aikanaan pieni intokin tapituttaa kielet uudelleen, mutta se jäi teettämättä, Taimo kertoi.

Taffelipiano oli suosittu kotisoitin 1700–1800-luvuilla. Pianossa kielet ovat flyygelin tavoin vaakatasossa, mutta viistosti sijoitettuna suorakulmaiseen runkoon koskettimien suuntaisesti.

 

Haapaveden vanhan pappilan taffelipianon kohtalo on ollut monisyinen ja yllättävä. Taimo Löf on selvitellyt, että Ruotsin Göteborgissa valmistettu piano on peräisin 1850-luvulta, mutta missä vaiheessa piano on tullut Haapavedelle, siitä ei ole perimätietoa.

– Minulle piano tuli haapavetiseltä Ola Ehojoelta, kun teimme soitinkauppoja, aloitti Taimo.

– Ola soitteli ja kertoi haluavansa itselleen italialaisen pianoharmonikan, joita möin. Teimme kauppoja toista vuotta. Kun viimein pääsimme yhteisymmärrykseen, teimme vaihtokaupat ja minä hain musiikkikavereideni kanssa pianon Ylivieskaan. Olisiko ollut vuosi 1983.

– Ola oli erikoinen mies. Kun hän vierailuni aikana esimerkiksi istahti pianon ääreen, niin sieltähän alkoi tulla 1920-luvun jazzia täysin luontevasti, muisteli Taimo.  

 

Ola Ehojoki oli pelastanut pianon 1900-luvun puolivälin tienoilla Haapaveden vanhassa pappilassa olleen remontin yhteydessä.

– Ola kertoi, että oli kauhistunut näkemäänsä, kun piano lojui hävitettävien romujen seassa. Samoilta sijoiltaan hän oli hommannut paikalle hevosen kärryineen sekä joukon riskiä miehiä ja he kuskasivat soittimen Olan kotiin Rauhanniemeen Elfvinginkujalle, muisteli Taimo Löf.

– Olan mukaan taffelipaino oli ollut hänellä 40 vuotta.  

 

Taimo Löfin orkesterista tunnettu ylivieskalainen musikantti halusi luovuttaa arvokkaan esineen Haapavedelle takaisin.

– Halusimme, että soitin palaa Haapavedelle joko museoon tai sitten pappilaan, alkuperäiseen kotiinsa. Kuitenkin sille kuuluvaan arvokkaaseen paikkaan.

– Olin jo vuosia sitten yhden kerran luopumassakin tästä, mutta kun nuorin tyttöni kertoi, että haluaisi sen aikanaan itselleen, niin se sitten jäi odottelemaan vielä meille.

– No kun hän tuli aikuiseksi, tie veikin Englantiin ja piano sitten jäi muuttokuormasta, kertoi Taimo.

– Ja onhan tämä vähän liian raskaskin keikoilla kuljetettavaksi, naurahti edelleen orkesterinsa kanssa keikkaileva 74-vuotias Taimo Löf. 

 

Ola Ehojoen tahto pelastaa soitin ei välttämättä ollut pelkkää musikaalisuutta tai edes rakkautta kaunista esinettä kohtaan, vaan taustalla saattoi hyvinkin olla ripaus myös Olan sukutaustaa.

Haapaveden ensimmäisen kirkkoherran Erik Snellmanin (kirkkoherrana 1874–1884) tytär Elina avioitui agrologi Eliel Elfvingin kanssa. Heidän tyttärensä Verna avioitui sittemmin metsäkonduktööri Hugo Ehnqvistin kanssa, joille syntyi poika Ola. Ehnqvist-sukunimi suomennettiin Ehojoeksi Suomen puolustusvoimien toimesta Olan ollessa armeijassa.

 

 

 

#

Kommentoi 2 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.