Paikallisuutiset

Heikki Halla-aho kertoo, miksi jättää luottamustehtävät – Haapaveden kaupungin hommat eivät hänen mielestään ole aivan hallinnassa

Aikatauluista irrottuaan Heikki suunnittelee lähtevänsä Jatan kanssa matkailuautolla katselemaan vähän maailmaa.
Aikatauluista irrottuaan Heikki suunnittelee lähtevänsä Jatan kanssa matkailuautolla katselemaan vähän maailmaa. Kuva: Katariina Anttila

Maanantaina Haapaveden kaupunginvaltuusto tehnee rutiiniluonteisen päätöksen ja myöntääHeikki Halla-aholle eron valtuutetun tehtävästä.

Heikki on toiminut valtuutettuna vuodesta 1992, lukuun ottamatta kautta 2005–2008, ja ollut useamman kauden myös kaupunginhallituksen sekä Vestia Oy:n ja Haapaveden Vesi Oy:n hallitusten puheenjohtaja. Jätteenpolttoyritys Westenergyn hallituksen puheenjohtajana hän on vielä syksyn ajan.

Nyt hän on heittäytymässä aivan vallattomaksi, omasta toiveestaan, kesken valtuustokauden.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jatta-vaimo on jäänyt eläkkeelle, ja kun Heikilläkään ei enää ole kuin silloin tällöin konehuoltoalan konsulttitöitä, teki mieli jättää aikataulutettu elämä.

– Ajattelin, että kun rupean tyhjäämään kalenteria niin tyhjään sitten kokonaan, Heikki perustelee.

Mutta on luopumiseen muitakin syitä.

Viime kuntavaalien allaHeikki toi selkeästi esiin kantansa, että Haapaveden tulevasta uudesta koulukeskuksesta tulisi tehdä yhtenäiskoulu, jossa olisi luokat 0-9 ja lukio. Ja samalla päätettäisiin neljän sivukylän ala-asteen lakkauttamisaikataulusta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kaupunginhallituksen pitää pystyä katsomaan kunnan kokonaisetua, ja kauas tulevaisuuteen, ei mennä kyläpolitikoinnin puolelle. Onhan koulun lakkauttaminen tietysti aina tympeää, mutta elämä jatkuu kylillä siitä huolimatta.

Hän sanoo hävinneensä tämän kannan vuoksi keskustaryhmän sisäisen äänestyksen kaupunginhallituksen puheenjohtajuudesta.

Rivivaltuutettuna hän on kuitenkin turhautunut. Kun ei ole kaupunginhallituksessa, ei tiedä kaikkien asioitten perusteluja, vaikka toisaalta näkee asioita vähän liiankin läheltä.

Mutta olisihan Heikin ollut mahdollista tulla valituksi kaupunginhallitukseen, vaikka ei puheenjohtajuutta saanutkaan. Miksi hän kieltäytyi paikasta?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ajattelin mitä show'ta se on, jos minä en ole vasaran varressa, kun näin ketä hallitukseen on tulossa. En viitsinyt lähteä sitä kuuntelemaan. Sitä on saanut tarpeeksi kuulla valtuustossakin.

– Sanotaan että vallan määrä on vakio. Jos et käytä saamaasi valtaa, sitä käyttää joku muu, Heikki muotoilee kritiikkinsä.

Hän ei halua nostaa ketään nimeltä mainiten tikun nokkaan vaan sanoo, että Haapavedellä on päässyt syntymään valtatyhjiöitä lähes kaikkiin hallintokuntiin. Sen sijaan, että viranhaltijat jämäkästi valmistelisivat asiat, luottamushenkilöt pyörittävät niitä liikaa.

– On tullut tunne, että onko homma hallinnassa. Kyllähän tämä nyt hyväksyttäväksi tuleva lisätalousarviokin osoittaa, että ei aivan ole.

Haapavedellä olisi Heikin näkemyksen mukaan kovasti tarvetta kunnon saneeraukselle, ja saneerausohjelma olisi paras tehdä itse. Nyt on nähty, että päättäjät eivät sitoudu konsulttien laatimaan talouden tasapainottamisohjelmaan.

Haapaveden tilanne ole mitenkään poikkeuksellinen. Heikki muistuttaa, että naapureista Nivala, Haapajärvi, Ylivieska ja Oulainen ovat olleet takavuosina kriisikuntia ja valtio on ottanut niiden talouden ohjaukseensa.

Heikki pohtii, että ehkä Haapavedenkin olisi pitänyt jo aikaa sitten antaa asioitten mennä sille mallille, että valtion puolelta tultaisiin sanomaan mitä tehdään, eikä asiaa enää kyseltäisi valtuutetuilta.

– Haapavedellä huoltosuhde on aina ollut kohtalaisen korkea, mutta se on johtunut siitä, että nuorta väkeä on ollut paljon. Nyt tilanne on kääntymässä toisin päin. Rakenteisiin täytyy puuttua, jos mielii, että valtiovarainministeriöstä ei tule kaveria neuvomaan, mitä tehdään.

– Palveluita karsimalla voi onnistua saamaan rahat riittämään. Tilanne on vaikea.

Heikin mielestä tosiasiat pitää tunnustaa: on maailmanlaajuinen ilmiö että ihmiset kasaantuvat muutamiin keskuksiin. Yhdysvalloissa kokonaisia miljoonakaupunkeja on autioitunut. Kuntaliiton julkaiseman ennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa on kolme kasvukeskusta, Tampere, Turku ja Helsinki. Oulukin näivettyy.

– Aivan sama millaisia kylänkehittäjä- tai järvenkunnostusprojekteja vedetään, väki ei muuta kylille vaan kasvukeskuksiin.

Heikki ja Jattakin ovat miettineet, voisiko välillä asua jossain vähän vilkkaammassa paikassa.

Kun trendi nyt vaan on tämä, Heikki ei näe perusteita koko pitäjän kattavan valokuituverkon rakentamiselle. Suurten navetoiden tiedonsiirtotarve pitäisi saada ratkaistua pienemmällä investoinnilla.

– Ei 4G tai 5G korvaa valokuitua, mutta tässä taloustilanteessa, ja kun maassa on jo Elisan omistamaa kuitua, pitäisi eri vaihtoehdot selvittää tarkasti.

Viimeisinä tekoinaan kuntapoliitikkona Heikki kieltäytyi pöytäkirjantarkastajana hyväksymästä joulukuisen valtuuston kokouksen pöytäkirjaa valokuituhankkeeseen liittyvän, jälkikäteen tehdyn korjauksen osalta.

– Toinen asia, miksi olen jarruttanut kuituhanketta on, että se pantiin alulle jo 3–4 vuotta sitten, mutta jäi silloin venymään. Nyt sitä hirveällä kiireellä pannaan eteenpäin, että saadaan se tälle rahoituskaudelle.

– Rahoituskausi päättyy vuoden 2020 loppuun, ja verkon pitäisi silloin olla rakennettu. Voi kuvitella millainen ruuhka silloin on. Tekijät pystyvät hinnoittelemaan työnsä ihan miten sattuu, ja siihen menee valtion avustuksesta saatu hyöty.

Kaupungin rahankäytöstä Heikki sanoo, että kun touhutaan toisten rahapussilla, pitäisi olla vielä tarkempi kuin omalla pussillaan. Kaupungin johdossa pitäisi olla kavereita, joille voi antaa oman rahapussinsa hoidettavaksi.

– Vaikka on kuinka ison talon isäntä, niin jos ei ole rahaa niin ei ole.

Heikki muistuttaa, että aika monta päivää saa pienipalkkainen kaupungin työntekijä olla säästövapaalla, että kaupunki säästää esimerkiksi yhden älykännykän hinnan.

– Semmoinen vaikuttaa ilmapiiriin ja se näkyy työtehossa. Kun yhteishenki menee, työteho laskee. Sitä ajattelee, että eipä tässä viitti mitään tehdä.

Heikki on ollut luottamustehtävissä viiden kunnanjohtajan aikana. Hän kertoo, miten Jouko Luukkosen kanssa sovittiin edustustilaisuuksien tarjoiluista. Jouko oli absolutistina ehdottanut, että kaupunki luopuisi kokonaan alkoholitarjoiluista.

– Minä olin periaatteessa samaa mieltä, mutta minusta olut tai viini ruoan kanssa ja kahvin kanssa konjakit kuuluu sivistyneeseen kulttuuriin ja vieraanvaraisuuteen. Ja näin sovittiin.

– Mutta sitä minä en hyväksy että baaritiskillä notkutaan piikki auki pikkutunneille ja tanssitaan pöydillä. Sellaistakin on takavuosina tapahtunut.

Omista luottamusmiesvuosistaan Heikki on tyytyväisin alueellisen jäteyhtiö Vestian perustamiseen.

– Näyttää että nyt viimeisetkin ovat ymmärtäneet mistä on kysymys. On parempi, että jätehuolto on järjestetty kunnan omistamana toimintana, kuin että siitä vastaisi pörssiyhtiö. Jo nyt Suomessa on alueita, joissa palvelutarve on niin vähäinen, että kukaan ei ole kiinnostunut hoitamaan jätehuoltoa.

Heikki on tyytyväinen, että vanhuspalveluitten osalta ollaan valtakunnantasolla muutettu ajattelua eikä hommaa olla antamassa ensisijaisesti voittoa tavoitteleville yhtiöille.

Valtuuston nykyisen keskustelukulttuurin matala taso harmittaa Heikkiä.

– Mutta samaan malliinhan se on mennyt eduskunnassakin. Puhutaan loukkaavasti. Kai se on tätä päivää että ei arvosteta toisen mielipiteitä.

– Oikeastaan on hyvä, että valtuuston kokoukset videoidaan. Olen sanonut, että käykää hyvät ihmiset kuuntelemassa niitä puheenvuoroja ja minkälaisia viisauksia sieltä tulee.

Heikki myöntää, että Keskustan poliitikot voisivat nykyistä jämäkämmin tuoda keskustelussa esiin päätösten perusteluja.

– Kaupunginhallituksen puheenjohtajan pitäisi ottaa kantaa aina, koska hän on vienyt asiaa eteenpäin, ja myös valtuustoryhmän puheenjohtajan. Ja varmasti ryhmässä voisi useampikin nostaa asioita esille. Se vain tulee heti takapenkiltä takaisin, kun kunnioitus toisten puhteita kohtaan on mennyt aivan häneksi. Moni ei viitsi käyttää puheenvuoroja, että pääsisi mahdollisimman pian pois.

Heikki myöntää kuuluneensa viime vuodet tähän joukkoon.

Kaikesta huolimatta Heikki uskoo, että Haapavedellä palaa valoja tulevinakin vuosikymmeninä.

– Jos päättäjät pystyvät tekemään rohkeita päätöksiä ja menemään yksituumaisesti eteenpäin, niin näen että Haapavesi voisi pysyä itsenäisenä kuntana.

Sellaisilla rohkeilla päätöksillä Haapavesi nostettiin takavuosikymmeninä elinvoimaiseksi pikkukaupungiksi, vaikka se sijaitsee syrjässä valtaväylistä.

– Esimerkiksi koulupuolella Haapavesi on ollut edelläkävijä. Täällä on ollut päättäjiä, joilla on ollut kauaskantoista viisautta.

– Toivotan onnea ja menestystä tuleville päättäjille, että saadaan pidettyä nokka pinnalla.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä