torstai 20.2.2020 | 20:41
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Hirvikanta on alueella tavoitetasossa – Haapavedelle anotaan vain 200 pyyntilupaa

KATARIINA ANTTILA Haapavesi-lehti
La 27.4.2019 klo 11:13 [päivitetty ti 11:00]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Haapavedelle ollaan anomassa 200 pyyntilupaa ensi syksyn hirvestykseen. Paikallinen metsästysseurat tekevät anomuksen yhteisluvasta Riistakeskukselle vappuun mennessä. Riistanhoitoyhdistys on antanut seuroille suosituksen haettavien lupien määrästä.

Yhdellä pyyntiluvalla saa ampua joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Matti Niemiaho Haapaveden Riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, että jos kaikki anotut luvat saadaan ja ne onnistutaan käyttämään suunnitelman mukaisesti, Haapavedeltä tullaan kaatamaan seuraavalla jahtikaudella 135 aikuista hirveä ja 130 vasaa.

Lupia haetaanhuomattavasti vähemmän kuin vuosi sitten. Viime syksynä Haapaveden seuroilla oli yhteensä 349 kaatolupaa.

– Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kanta on laskussa ja ollaan pitkästä aikaa tavoitekannassa. Nyt on tarkoitus kaataa vain vasatuotto pois ja pitää kanta normaalitilassa, Matti Niemiaho perustelee laskua.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilasto perustuu riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen ilmoittamaan arvioon alueelle jahdin jälkeen jääneestä kannasta. Haapavedellä hirvikannan arvioitiin vuoden 2018 jahdin jälkeen olleen 1,4–1,7 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.

Luken tutkija Tuomas Kukko muistuttaa, että kantaa pitää tarkastella yksittäistä pitäjää laajemmalla alueella, koska hirvet vaeltelevat. Haapavesi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien hirvitalousalue Oulu 4:ään.

Oulu 4:n alueella kannan tiheys on nyt pienempi kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Enimmillään vuonna 2002 kannan tiheys oli jopa 9 hirveä 1000 hehtaarilla. Nyt kannan arvellaan olevan 1,7–3,1 hirveä 1000 hehtaarilla.

Alueellisen riistaneuvoston asettama tiheystavoite on 2,6–3,1 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.

Alueellisessa riistaneuvostossa tiheystavoitteista on päättämässä eri sidosryhmien, muun muassa metsänomistaja- ja maataloustuottajajärjestöjen sekä riistahoitoyhdistysten edustajia.

– Tavoitteen asettaminen on tasapainoilua hyödyn ja haitan välillä. Sillä pyritään pitämään metsä- ja liikennevahinkojen määrä kohtuullisella tasolla. Toisaalta vaakakupissa on hirvikannan elinvoima ja metsästysmahdollisuuden säilyminen, Tuomas Kukko sanoo.

Viime kädessä tiheystavoite on vain suositus ja metsästysseurat päättävät, paljonko hakevat lupia ja käyttävätkö ne kaikki.

Matti Niemiahon mukaan tänä vuonna keskustelu on ollut sopuisaa ja näkemykset samansuuntaisia.

Niemiaho kertoo, että Haapavedelle haettiin lupia on parikymmentä enemmän kuin Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus suosittelivat. Hän pitää todennäköisenä, että vaikka ne kaikki saataisiin, osa jää käyttämättä. Ylimääräiset luvat antaisivat kuitenkin pelivaraa, jos alueelle keskittyy ennakoitua enemmän hirviä.

Haapaveden yhteisluvassa on mukana seitsemän seuraa, joista Haapaveden metsästysyhdistys jakautuu edelleen yhdeksään hirviseurueeseen. Pitäjän itäosaan Koirikiven noin 10000 hehtaarin alueelle haetaan luvat Kärsämäen riistanhoitoyhdistyksen kautta.

Juttua korjattu 30.4. klo 11. Kaatolupia ei hae paikallinen riistanhoitoyhdistys, vaan metsästysseurat yhdessä. Riistanhoitoyhdistys antaa seuroille vain suosituksen haettavien lupien määrästä.

#