tiistai 25.2.2020 | 12:08
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Väinö Lappeteläinen 70 vuotta: Haapaveden kunnallistekniikka mullistui työvuosien aikana

KATARIINA ANTTILA Haapavesi-lehti
Ti 19.3.2019 klo 22:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kun Väinö Lappeteläinen tuli keväällä 1980 Haapavedelle vesi-, viemäri- ja kaukolämpölaitosten päällikön vakanssiin, kaukolämpö oli verovaroin tuettua ja kallista. Sitä tuotettiin Paakkilanhovin paikalla olleessa laitoksessa, joka tuprutti nokea kirkonkylän ylle.

Jätevedet käsiteltiin saostusaltaissa Rautionrannassa. Pyhäjokeen pullahti välillä melko tymäkkää tavaraa. Saostunut kiintoaines kuskattiin ”Mustallemerelle” Kynttiläkankaan taa. Haju levisi sopivalla tuulella kylälle.

Väinö on nyt ollut vuoden verran eläkkeellä kaupungin omistaman kaukolämpöyhtiön, Haapaveden Energia Oy:n toimitusjohtajan paikalta.

Työrupeama kesti liki 40 vuotta, ja sinä aikana niin kaukolämmön tuotanto kuin jätevesien käsittelykin ovat mullistuneet perusteellisesti.

Vuonna 1984 Kalliotielle rakennettiin uusi kaukolämpökeskus. 1983 valmistui järven taakse Partaperälle jätevedenpuhdistamo ja jätevesiliete ryhdyttiin ajamaan Piipsannevan reuna-alueille.

– Se oli sen hetkisen näkemyksen mukaan hyvä vaihtoehto, mutta vähitellen ongelmia alkoi ilmetä purkuojan alajuoksulla.

Myös Partaperän puhdistamolla oli ongelmansa. Sen kapasiteetti ei riittänyt Valion tehtaalta tulevan väkevän jäteveden käsittelyyn.

– Kahden kilon kalakukko ei mahdu kilon pussiin, Väinö toteaa.

Pyhäjokeen päässeet jätevedet olivat vuosituhannen vaihteessa valtakunnallinen uutinen ja julkinen paine asian ratkaisemiseksi kova.

Jätevedenpuhdistamo ulkoistettiin ja saneerattiin. Nyt toiminnasta vastaa Kemira Operon Oy. Puhdistamo on Oulun läänin kolmanneksi suurin ja vastaa 80 000 asukkaan taajaman puhdistamoa.

– Ulkoistaminen oli uskomaton voimanponnistus. Minä tein laskelmia ja Jouko Luukkonen neuvotteli. Haapaveden jätevedenpuhdistamo oli ensimmäinen ulkoistettu kunnallinen jätevedenpuhdistamo.

Ympäristöviranomaiset määräsivät, että lietteen ajon Piipsannevalle on loputtava 31. joulukuuta 2005. Aivan joulukuun lopulla saatiin käyttöön Vapon voimalaitos taajaman pohjoispuolelle. Liete ryhdyttiin kuivaamaan ja polttamaan siellä.

– Jos ei muutosta olisi saatu aikaiseksi, Valion toiminta ei olisi pystynyt jatkumaan, Väinö sanoo. Hän toteaa että järjestely on ollut onnistunut. Tuskin monikaan haapavetinen tulee ajatelleeksi, että Partaperältä ajetaan päivittäin kylän läpi jätevesilietettä.

– Kun jäin eläkkeelle, Haapaveden kaukolämpö oli Suomen halvimpia ja sen lisäksi yhtiö maksoi osinkoja kaupungille viimeisen 10 vuoden aikana 2 miljoonaa euroa, parhaana vuonna 700 000 euroa.

Kaukolämpöverkko on kasvanut 6 kilometristä 20:een ja lämmitettävien kuutioitten määrä 160 tuhannesta 700 tuhanteen.

– Taloudenpito on ollut tarkkaa. Ei ole lähdetty hulluttelemaan kannattamattomien kiinteistöjen liittämisessä verkkoon, Väinö perustelee.

Väinö oli pöyristynyt, kun viimeisenä työvuonnaan kuuli, että kaupunginjohtaja on neuvotellut energiayhtiön myymisestä Vapolle.

– Aivan hölmö sopimus. Kaukolämmön hinta olisi noussut 50 prosenttia.

Väinö kritisoi kaupungin päätöstä, että kaukolämpöyhtiö lähtee toteuttamaan pitäjän kattavan valokuituverkon rakentamista.

– Takkiin tulee varmasti ja kaukolämmön hinta nousee, hän ennustaa.

– Olisi pitänyt perustaa omaa kuituyhtiö, niin taloudelliset riskit tulisi tiedostettua paremmin, eikä valokuidun kustannuksia voisi kattaa nostamalla kaukolämmön hintaa. Nyt kaupungin ei tarvitse maksaa tappioita, kun kaukolämpöasiakkaat maksavat ne.

Se että Väinö ottaa näin voimakkaasti kantaa ei ole uutta. Takavuosina hän muun muassa kävi Martti Revon kanssa paikallislehden yleisönosastossa keskustelua, usein runomuodossa.

Hänellä on nytkin halu kirjoittaa muun muassa koulusuunnitelmista.

– 16 miljoonan koulu 7000 asukkaan kuihtuvalle paikkakunnalle! Herranjumala, onko mopo karannut käsistä. Avataan toiveiden tynnyri, johon jokaisen käy laittamassa mitä mieleen tulee ja kaikki toteutetaan.

– Terveellinen koulu pitää tietenkin olla mutta ei lähteä kultaamaan kaiteita!

Väinö Lappeteläinen on kotoisin Vieremän Marttisenjärveltä kymmenlapsisesta perheestä.

– Se oli ihan toimeentuleva maatila, mutta sitä mukaan kun kansakoulu päättyi, kaikki me lähdimme maailmalle.

Väinö päätyi 14-vuotiaana Helsinkiin. Työura alkoi juoksupoikana.

– Merillä kävin yhden Amerikan reissun. Olin koneasentajana ennen armeijaa ja armeijan kävin laivastossa.

– Armeijan jälkeen opiskelin kansakoulupohjalta seitsemän vuotta kokopäiväisesti, ensin Helsingissä teknikoksi ja sitten Kuopiossa insinööriksi.

Opiskelun ohessa Väinö oli töissä Kuopion Energian kaukolämpölaitoksella ja sai sieltä kokemusta kaukolämpölaitoksen toiminnasta myynnistä suunnitteluun ja verkostorakentamiseen.

– Valmistumisen jälkeen jäin Kuopion Energialle kunnes sain haluamani työpaikan.

Ensimmäiset työtarjoukset tulivat Etelä-Pohjanmaalta, mutta sinne Väinö arveli olevansa liian savolainen. Haapaveden mentaliteetti ja maisemat tuntuivat omemmilta.

– Olen viihtynyt täällä ja juurtunut Haapavedelle, hän sanoo nyt.

Ensimmäinen vuosi eläkkeellä on kulunut lentämällä. Väinöllä on Keiteleellä Nilakan rannalla niemennokka, johon hän on vuosien kuluessa veistänyt 180 neliön verran hirsirakennuksia. Pari vuotta sitten hän osti uuden puuhamaan Haapavedeltä, Askonlahden rannasta.

Jänismetsällä hän ei enää kulje, mutta syksyt hurahtavat Riihikaarron hirviporukassa.

Kaksi lastenlasta, 12-vuotias Aleksi ja 9-vuotias Ilona asuvat Haapavedellä ja ovat elämän suola.

Väinö Lappeteläinen täyttää 70 vuotta 22.3. Hän toteaa juhlineensa niin perusteellisesti 50-vuotispäiviään ettei vieläkään tunnu tarpeelliselta järjestää uusia juhlia.

#