torstai 20.2.2020 | 18:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen ei pehmentele kantojaan – Avohakkuukielto edistäisi ilmastonmuutosta – Herrojen hirvimafia on tulppana taimikkotuhojen torjunnassa

Haapavesi-lehti
Ti 9.10.2018 klo 22:05

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

KATARIINA ANTTILA

Metsätieteilijä, emeritusprofessori Matti Kärkkäinen päättää luentonsa vitsiin.

Päiväkodissa oli lapsilta kysytty, mitä näiden isät tekevät työkseen. "Isä on pianisti bordellissa", oli yksi vastannut. Myöhemmin lastentarhanopettaja oli varmistanut isältä, onko tosiaan näin. "No ei, mutta enhän minä voinut lapselle sanoa, että kaadan työkseni puita".

Kärkkäinen näkee ongelmia asenneilmapiirissä:

– Koulussa metsäasioita opettavat biologit, joiden mielestä kaadettu puu on menetetty puu. Opettajien asenne näkyy. Ja lastenohjelmissa suurimmat roistot ovat niitä, jotka kaatavat puita.

Kansalaisaloite avohakkuitten kieltämisestä valtion metsissä on kerännyt yli vaadittavat 50000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Kärkkäinen pitää todennäköisenä, että jos kielto menisi läpi, seuraava askel on avohakkuitten täyskielto.

Kärkkäisen arvio on, että avohakkuiden kieltämiselle ei ole perusteita sen enempää puuntuotannon kuin hiilen sidonnan kannaltakaan, ja luonnon monimuotoisuudenkin kannalta kielto olisi ongelmallinen ja tehoton.

– Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkein ympäristöteko. Siksi on tärkeää, että metsät sitovat vuosittain paljon hiiltä, Kärkkäinen sanoo. Hänen näkemyksensä on, että avohakkuut tehostavat metsän kasvua ja hiilen sitomista.

Matti Kärkkäinen esittää näkemyksensä tueksi pylväsdiagrammin toisensa perään siitä, miten 1930-luvulla aloitettu siirtyminen harsintametsätaloudesta ja jatkuvasta kasvatuksesta nykyiseen metsätalouteen ojituksineen, avohakkuineen ja taimikonhoitotoimenpiteineen on ollut menestystarina:

Puuston tilavuus on kasvanut miljoonalla kuutiolla. Järeää mäntyä ja lehtipuuta on Etelä-Suomessa yli kolme kertaa enemmän kuin 50-luvulla, järeää kuusta lähes kahdeksan kertaa enemmän. Pohjois-Suomessa määrät ovat pysyneet samalla tasolla.

Puusto kasvaa paremmin ja siksi sitä on varaa myös hakata.

Kantorahatulot viime vuonna olivat noin 2 miljardia euroa.

– Metsätalous on tärkein tulonlähde maaseudulle. Saamme siitä kulutettavaa rahaa enemmän kuin maataloudesta, koska maatalouden kustannukset ovat suuria.

Kärkkäisen mielestä jos jotain menetetään – vaikka marjasatoja, joista poimitaan talteen viisi prosenttia – olkoon niin.

– Marjojen vientitulot olivat noin 10 miljoonaa euroa, eli puhutaan ihan eri suuruusluokasta.

Avohakkuukiellosta seuraa Matti Kärkkäisen mukaan muun muassa seuraavia ongelmia:

Suomen kolmen pohjoisen maakunnan valtionmetsistä on vuosikymmeniä sitten hakattu pois mäntytukit ja jätetty paikalle kuuset, joitten luontainen uudistuminen on osoittautunut heikoksi. Kärkkäinen kutsuu näitä "vanhoiksi jätemetsiksi". Hänen mielestään näillä alueilla jatkuva kasvatus tuottaisi puuta vähän. Toimivampi ratkaisu on avohakkuu ja puulajin vaihtaminen.

Puiden jalostaminen parantaa kasvua, laatua ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Jalostushyötyä ei saada, jos uudistaminen tapahtuu vain luontaisesi.

Maannousemasienen saastuttamia lahoja kuusikkoja ei voisi hakata ja istuttaa tilalle lahonkestävää koivua.

Sen sijaan Kärkkäinen ei usko, että avohakkuukielto lisäisi lahopuun määrää, mikä edistäisi luonnon monimuotoisuutta.

– Tekopökkelöiden lisääminen talousmetsissä edistää monimuotoisuutta paremmin kuin mikään avohakkuukielto.

Kärkkäisen mielestä ei ole nykyaikaa, että valtiovalta alkaa lainsäädännöllä ohjata metsänhoidon keinoja.

– 200 kansanedustajaa ei osaa antaa ohjeita lehmänhoitoon, lampaan keritsemiseen eikä metsähoitoon. Sen sijaan poliitikkojen on hyvä miettiä tavoitteita metsätaloudelle. On ihan myönteistä, jos eduskunta vaikkapa päättää, että lahopuuta pitää olla vuonna x niin ja niin paljon hehtaarilla.

– Hyvässä metsätaloudessa tulisi sallia sekä avohakkuut että jatkuva kasvatus, aivan kuten nykyisin, eli painottaa metsätalouden monimuotoisuutta.

Kärkkäinen vieraili Haapavedellä neljän alueen metsänhoitoyhdistyksen järjestämässä metsäillassa. Yleisöä ReijoWaara-salissa oli vähän yli 120 henkeä.

Jalostushyötyä ei saada, jos uudistaminen tapahtuu vain luontaisesi.

Matti Kärkkäinen: Herrojen hirvimafia on syynä taimikkotuhoihin

Matti Kärkkäisen mielestä taimikkojen hirvituho-ongelma olisi helposti ratkaistavissa, mutta...

– Herrojen hirvimafia puolustaa nykyistä tapaa säädellä kantaa, koska hirvenmetsästys on mukavaa vapaa-ajan puuhaa. On täysin teoriaa, että metsästysseurat olisivat nykytilanteeseen viattomia. Lupia annettaisiin kyllä enemmän kuin niitä anotaan.

– Keinoja on, jos on haluja, mutta haluja ei ole koska hirvestys on herrojen kiva syksyin harrastus, jolla voidaan välttää oikeaa työntekoa.

– Hirvimiehet pitäisi velvoittaa hakemaan enemmän lupia. Oma kokemukseni on, että kun hirvimiehet ovat puheissa metsänomistajan kanssa, he ovat sulaa vahaa ja mielin kielin, mutta kun ollaan metsällä, aletaan miettiä, että ei kai hirvet vähene kuitenkaan.

Kärkkäisen mielestä hirvikannan säätelyssä olisi syytä antaa pallo metsänomistajille.

– Tehköön mitä haluaa hirvillään, vaikka palkkaa metsästäjiä. Nyt ajatus, että metsästyksestä määrää maanomistaja, ei toteudu.

– Hirvenmetsästykseen käytettävän alueen pinta-ala on nykylaissa vähintään 1000 hehtaaria. Kärkkäisen mielestä lupia pitäisi voida hakea pienemmille alueille. Aluksi 500 hehtaarille kuten Ruotsissa on, ja sitten 300 hehtaariin.

– Nyt hirvituhojen pelossa istutetaan kuusta sille sopimattomille alueille, sillä kukapa haluaa panna rahaa hirven rehuksi. Mutta metsäntuotos tulee alenemaan.

#